[englanti carbon black, charcoal · saksa Kohle · hollanti Koolstof · ranska carbone, poussire de charbon · ruotsi kol, kolpulver · norja karbon · islanti kolsvart]
Antiikin roomalaisten nimitys atramentum tarkoitti yleensäkin hiilestä valmistettuja mustia pigmenttejä ja musteita - myös kasviperäistä hiiltä, nokimustia (lamppumustaa ja hiilimustaa) sekä eläinperäistä hiiltä. Oma indeksinumeronsa on myös shungiitilla, jota antiikin roomalaiset eivät tunteneet.
[lamppumusta yms. nokimustat PBk6; hiiltä tai kaasua polttamalla valmistettu hiili / nokimustat PBk7; kasviperäiset hiilipigmentit PBk8; eläinperäiset hiilipigmentit PBk9; PBk10 grafiitti; E153 (kasvisperäinen hiili), CI 77266]
Musta, rusehtava tai sinimusta hiilen koostumuksesta riippuen.
Piirustushiiltä valmistetaan polttamalla puuta (esim. pajunoksia) ilmatiiviissä rasiassa, jolloin ne eivät muutu tuhkaksi vaan hiiltyvät. Eri puulajeista saadaan erilaisia hiiliä. Aiemmin piirustushiilet valmistettiin suljetuissa saviastioissa, joihin laitettiin ohuita oksia ja risuja tiiviiksi nipuiksi sidottuina. Piirustushiilet jakavat C. I. -numeronsa PBk8 viinimustan kanssa.
Lääkehiiltä saadaan hiillyttämällä kasviperäistä ainesta, kuten puuta, selluloosajäämiä, turvetta ja kookospähkinöiden yms. kuoria.
Kirjassa The elements of materia medica and therapeutics (1854) mainitaan, että Waltham Abbeyn myllyllä hiiltä valmistetaan mustamarjakanukasta (Cornus sanguinea), tervalepästä (Alnus glutinosa) ja pajusta (Salix). Käyttötarkoitukseksi kirjassa ei tosin mainita värikäyttöä, vaan käytön asejauheena (rifle, cannon, musket powder) - hiili toimi ammuskuulan liukasteena.
Hiili on yksi vanhimmista väriaineista: ensimmäiset hiiliviivat on piirretty todennäköisesti metsäpalon mustiksi hiillyttämillä oksanpätkillä esihistoriallisella ajalla.
Eri tavoin valmistettua hiiltä ja nokea käytetään myös maaliaineiden valmistuksessa (kts. kohta "muuta").
Hiiltä käytetään elintarvikevärinä - monissa maissa on sallittu vain kasviperäisen hiilen käyttö, eli sellaisen, joka valmistetaan kasviaineita hiiltämällä (E153). USAssa lääkehiilen käyttö elintarvikevärinä on kielletty; hiiltä on tutkittu syövän aiheuttajana. Mm. lakritsi ja salmiakit värjätään hiilellä. Lääkeaineena hiili auttaa vatsataudeissa.
Katso myös hiilimusta, lamppumusta, viinimusta, (norsun)luumusta, shungiitti, grafiitti
Pereira, Jonathan The elements of materia medica and therapeutics. Longman, Brown, Green, and Longmans, Lontoo 1854
Virusmäki, Paavo Graafinen tietokirja. WSOY, Porvoo 1960