Värjäys: Salix Pajut

[Salicaceae]

[englanti willows · ruotsi viden · tanska pil · norja vier · saksa Weide · ranska saule · italia salice · espanja sauce · albania shelg · puola wierzba]

Pajulajeja on useita, mutta niiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa, sillä useilla pajulajeilla on useita alalajeja ja muunnoksia, ja monet niistä risteytyvät helposti. Vanhoissa värjäysoppaissa pajulajia harvoin ilmaistaan eksaktisti: usein puhutaan vain pajusta.

Pajun kuorta on käytetty nahkojen parkitsemiseen ja tekstiilien keltaiseksi ja ruskeaksi värjäämiseen. Myös pajun lehtiä on käytetty värjäämiseen, vaikka mainintoja vanhoista resepteistä ja kirjallisuudesta löytyy verraten vähän ottaen huomioon pajun yleisyyden. Mm. Kotitaide-lehdessä vuonna 1902 julkaistussa artikkelissa Kasviväreillä värjääminen löytyy ohje voimakkaan vihreänkeltaisen värjäämiseen pajunlehdillä.

Cennino Cenninin keskiaikaisissa neuvoissa hyvät piirustushiilet sai pajusta. Pitkittäin halotut, sileiksi ja sukkulamaisiksi hiotut pajut sidottiin kuparilangalla kimpuiksi, laitettiin hyvin suljettuun savipataan ja laitettiin yöksi leivinuuniin.

Salix caprea Raita

Capraea vulgaris, Nectopix caprea, Salix caprea subsp. caprea, Salix caprea var. tomentosa, Salix tomentosa; Amerina tomentosa, Nectopix sphacelata, Salix aquatica
[englanti goat willow, common sallow, great sallow, palm willow, pussy willow · kymri helygen ddeilgron · ruotsi sälg; vanha nimitys pfall · tanska selje-pil · norja selje · islanti selja · saksa Palmweide, Sahle, Salweide, Solweide · hollanti boswilg, waterwilg · ranska bonnade, boursault, civette, gévrine, marsaule, marsault, osier cendré, petit marceau, saule cendré, saule des chèvres, saule gris, saule marsault, saule mâle, vorde · oksitaani bedis, bedissa, bime, bimi, gatsausé · italia salcio caprino, salcio delle capre, salica, salice caprino, salice delle capre, salicone · espanja salce blanco, sauce cabruna, sauce cabruno, zargatillo · aragonia cataluñé, salguera, salzamorrera, sauce cabruno · baski ahuntz-sa-hatsa · katalaani gatsaule · galitsia salgueiro cabuxo · portugali salgueiro-cabuxo, salgueiro-cinzento, vimeiro-cinzento · unkari kecskefűz · kreikka · albania shelg · romania salcie capreasca · turkki sorgun · puola wierzba iwa · tsekki vrba jíva · slovakki vŕba rakyta · sloveeni iva · kroaatti iva, vrba iva · bulgaria ива, козя върба · ukraina верба козяча · venäjä бредина, ива козья · korea jom ho rang beo deul, 좀호랑버들 · kiina huáng huā liǔ, 黄花柳]

Raita kasvaa alkuperäisenä Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja alueella Kiinasta Japaniin, sekä se on tulokas Pohjois-Amerikan itäosissa ja Etelä-Amerikan eteläkärjessä.

Johan Fischerströmin kuvauksessa "Anmärkningar om Södra-Halland, Senare stycket" (Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Decemb. 1761) kerrotaan, kuinka Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Hallandin läänissä raidankuoren ja lepänkuoren sekoituksella on värjätty pellavavaatteita mustaksi.

Salix euxina Silosalava

Salix decipiens, Salix fragilis
piilipuu
[englanti crack willow, Black Sea Willow · ruotsi knäckepil · kreikka ιτιά · romania salcie plesnitoare · unkari törékeny fűz · tsekki vrba křehká · slovakki vŕba krehká · kroaatti krhka vrba · turkki biyareş · ukraina верба ламка · venäjä ива эвксинская]

Alunperin kotoisin Turkin alueelta. Suomessa satunnaisesti tavattu tulokas, joka on havaittu ensimmäisen kerran vuoden 1980 jälkeen.

Salavan kuoren suikaleista saadaan violetinpunertavaa väriä.

Salix exigua

Salix fluviatilis var. exigua, Salix longifolia var. exigua
[englanti sandbar willow, coyote willow, narrow-leaf willow · saksa Koyotenweide · ranska saule coyote, saule intérieur]

Paju kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsiosissa ja on levinnyt myös Saksaan.

Pajua on käytetty värjäykseen paikallisesti. Murskatuista vitsoista saadaan punaista väriä.

Salix exigua var. hindsiana

Salix hindsiana, S. fluviatilis f. hindsiana, S. sessilifolia var. hindsiana; Salix parishiana
englanti sandbar willow]

Paju kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsiosissa ja Meksikon luoteisosissa.

Pajun lehdistä saadaan keltaista ja sitä on käytetty värjäykseen paikallisesti.

Salix nigra

Amerina nigra, Pleiarina nigra; Amerina balduiniana, A. houstoniana, Nectolis ambigua, Nestylix falcata, Salix ambigua, S. denudata, S. dubia, S. falcata, S. flavovirens, S. gongylocarpa, S. houstoniana, S. ligustriana, S. ludoviciana, S. marginata, S. pensylvanica, S. pentandra, S. testacea, S. tristis, S. vulgaris
[englanti black (American) willow · saksa amerikanische Schwarzweide, dunkle Weide · ranska saule noir d'Amérique · italia salice nero d'America]

Paju kasvaa Pohjois-Amerikan itäosissa ja Meksikon pohjoisosissa. Puuta on käytetty värjäykseen paikallisesti.

Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan, että villaan pajunkuorella voi värjätä alunapuretuksella punertavan rusehtavaa sekä vaaleanruskeaa; molemmilla väreillä on kohtalainen valonkesto, mutta hyvä pesunkesto.

Salix pentandra Halava

Amerina glandulosa, Pleiarina pentandra, Salix glandulosa, S. pentandra var. polyandra, S. polyandra; Lusekia laurina, Salix burqinensis, S. fissa, S. fragilis, S. fragans, S. friesii, S. laurifolia, S. polyandra
[englanti bay willow, bay-leaved willow, (Yhdysvallat) laurel willow · kymri helygen beraroglaidd · ruotsi jolster · tanska fernhannet pil · norja istervier · islanti gljávíðir · saksa Bitterweide, Faulweide, fünfstaubblättrige Weide, Lorbeerweide · hollanti laurierwilg · ranska saule laurier, saule odorant, saule à cinq étamines · italia salice laurino, salice odoroso · espanja sauce de cinco estambres, sauce laurifolio · katalaani salze pentandre · viro raudremmelgas · unkari babérfűz · turkki soyurgan · lätti šķetra · liettua virbinis, virbis · puola wierzba laurowa, wierzba pięciopręcikowa · tsekki vrba pětimužná · slovakki vŕba päťtyčinková · sloveeni peteroprašniška vrba · kroaatti puzava vrba · bulgaria петтичинкова върба · ukraina верба п'ятитичинкова · venäjä ива пятитычинковая, чернотал · kiina wǔ ruǐ liǔ 五蕊柳]

Halava kasvaa alkuperäisenä Euroopasta Mongoliaan ja on tulokas Kanadan eteläosissa ja Yhdysvaltain pohjois- ja koillisosissa.

Halavan kuivatuista lehdistä saadaan keltaista. Pajua on käytetty värjäykseen paikallisesti.

Salix reticulata Verkkolehtipaju

Chamitea reticulata, Nectusion reticulata, Oisodix reticulata, Salix reticulata var. normalis, S. reticulata f. typica; Salix aemulans, S. cyclophylla, S. orbicularis, S. reticuloides
[englanti net-leaved willow, netted willow, reticulate willow · ruotsi nätvide · tanska netpil · norja rynkevier · saksa netzblättrige Weide, Netzweide · ranska saule réticulé, saule à réseau · espanja sauce reticulado · katalaani salenca reticulada · italia salice reticolato · portugali salgueiro-reticulado, vimeiro-reticulado · romania salcie pitica · puola wierzba żyłkowana · sloveeni mrežolistna vrba · bulgaria мрежолистна върба · ukraina верба сітчаста · venäjä ива сетчатая]

Verkkolehtipaju kasvaa Pohjois- ja Länsi-Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja Kanadassa.

Pajua on käytetty värjäykseen paikallisesti.

Historia

Hämäläinen-lehden jutussa Pajun kuori (1868) mainitaan, että pajunkuori on paras parkkiaine, mitä Suomesta löytyy ja että sitä viedään myös ulkomaille: Itäsuomesta sitä wiedäänki suuret joukot Wenäjälle, erittäin Pietariin, josta taas Suomeen tuodaan summatoin paljous sekä walmiita nahkoja että nahtakaluja. Suomesta wiety parkki (pajun kuori) saadaan siis ostaa takasin paljo korkiampaan hintaan kuin se myytiin. Jutun julkaisuvuonna 1868 ilmestyi myös muissa lehdissä pajunkuoren keräämiseen kehottavia lehtijuttuja.

Useissa lehdissä hieman eri otsikolla ilmestyneessä artikkeliss (mm. Kaswien käyttäminen wärjäämiseen,Uudenkaupungin Sanomat 72, 6.7.1916)) kerrotaan, että pajua ei voi käyttää värjäämiseen tuoreena, vaan vasta poimintaa seuraavana vuonna. Silloin siitä saa kauniin pronssinruskean värin ja pidemmällä keittämisellä tummanruskean värin. Neuvon mukaan kuorta keitetään 2-3 tuntia ennen siivilöintiä. Ohjeessa myös huomautetaan, että lankoja ei esipureteta alunalla, mutta puretusainetta vastaava määrä alunaa laitetaan yhtäaikaa lankojen kanssa kattilaan. Värjäämisen jälkeen langat pitää pestä saippuavedessä.

Kirjassa The elements of materia medica and therapeutics (1854) paju mainitaan yhtenä puuna, josta valmistetaan hiiltä. Tosin, kirjassa ei mainita hiilen käyttöä kirjoitus- tai piirustushiilenä, vaan käyttö asejauheena (cannon, musket powder - hiili toimi ammuskuulan liukasteena.

---

Kiinalaiset käyttivät pajua kivunlievitykseen jo 500 eaa. Pajun kuorta on pureskeltu päänsäryn, kuumeen ja kivun helpotukseksi. Sen sisältämä salisiini hajoaa elimistössä salisyylihapoksi ja sokeriksi. Siis kyseessä on asperiini...

Salicis cortex af Salix pentandra et fragilis, eli pajunkuori (salavan ja halavan kuori), on mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840).