-

Värjäys: Quercus Tammi

[Cupuliferae]

[englanti oak; oke tree (Gerarde 1597) · gaeli dair, darach · kreikka drys · saksa Eiche; Eyckenboom (Gerarde 1597) · ranska chesne (Gerarde 1597) · hollanti eik]

Keltaiseksi värjäävä aine kversitiini (quercetin); 1700-luvun lopulla Bancroft esitteli tammenkuoresta saatavan kversitiinin käytön luonnollisena väriaineena.

Puun kuori jauhetaan puuteriksi ja sitten uutetaan veteen korkeassa lämpötilassa. Kuivattu väri on lähes puhdasta parkkihappoa. Uutetta voi käyttää nahan parkitukseen. Värjätessä sillä saadaan silkkiin, villaan ja puuvillaan vaalean ja tummanharmaita sävyjä. Rautavithrillin kera tammen kuoresta on mahdollista saada aikaiseksi eri laatuisia mustia. Alunapuretteella tammenkuoresta saadaan ruskeaa ja rautapuretuksella mustanruskeaa.

Yksi tammen tärkeimmistä väriaineista on kuoresta saatava kversitriini (quercitron, quercitrin) [NY10 CI 75730]

Quercus alba Rinnevalkotammi, valkotammi

[englanti Quebec oak, white oak]

Kasvaa USAn itäosissa. Puun sisäkuoresta saadaan ruskeita väriaineita. Puuta käyttivät värjäykseen mm. potawomi-intiaanit.

Kalm kertoo kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763), että Pohjois-Amerikassa New Yorkin alueella naisväki värjäsi valkotammen kuorella villaa ruskeaksi, ja ettei väri vaalennut auringossa.

Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan, että villaan saadaan alunapuretuksella kellertävän rusehtavaa ja vaaleanruskeata, sekä kromipuretuksella khakin väristä - kaikilla on hyvä värinkesto.

Quercus coccifera Kermestammi, parkkitammi

[englanti prickly evergreen, kermes oak, kerm oak]

Puuta itseään ei varsinaisesti käytetä värjäysainetarkoituksiin, mutta sen lehdillä elää kermes-hyönteinen (Kermes ilicis), josta saadaan punaista väriainetta. Puusta saadaan parkkiainetta.

Quercus ilex Rautatammi

[englanti evergreen oak, holm oak, holly]

Eteläaurooppalainen ikivihanta tammilaji. Käytetty värjäykseen ja parkitsemiseen.

Quercus infectoria Väriomena

Väriomena on omalla sivullaan.

Quercus ithaburensis Vallonitammi

[englanti valonia oak · ranska Valonée · saksa Valonea, Ackcrdoppen, Orientalische Knoppern]

Vallonitammen tammenterhojen kuppiosa sisältää 30-40% tanniinia. The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) mukaan hedelmien kypsyttyä tammia ravistellaan, ja maahanpudonneet terhot jätetään maahan kuivumaan. Jonkin ajan jälkeen ne kootaan kasoiksi ja jätetään fermentoitumaan muutamaksi viikoksi, kunnes pähkinä irtoaa kupista. Pähkinöissä itsessään ei ole paljon tanniineja, joten ne käytetään ruoka-aineeksi. Kreikassa paraslaatuiset terhokupit (chamada) kerätään huhtikuussa, kun ne eivät ole vielä kypsyneet ja toiseksi paras laatu (rhabdisto) kootaan syys-lokakuussa. Kolmatta, huonompilaatuista (charcala) on käytetty vain vähän.

Quercus macrocarpa Takiaistammi

[englanti bur oak, mossy cup oak, mossycup oak, mossy cup]

Musta

Quercus ithaburensis subsp. macrolepis Valloniatammi

[englanti valonia oak]

Vanha nimi Quercus macrolepis

Puu kasvaa Välimeren alueelta Balkanille. Tammenterhokuppeja (valonia) on käyetty sekä värjäykseen että parkitsemiseen. Myös raakoja tammenterhoja (camata, camatina) on käytetty värjäykseen.

Quercus nigra Vesitammi

[englanti black oak, water oak. possum oak]

Vesitammen kuori mainitaan usein kversitriinin pääasialliseksi lähteeksi, mutta nykyään kversitriinin päälähteenä pidetään mustatammea (Quercus velutina).

Puusta saatavia väriaineita kutsuttiin mm. nimillä bark greens, bark yellows ja bark browns, eli kuorivihreiksi, -keltaisiksi ja -ruskeiksi. Emäksisellä liemellä sillä on värjätty kellertävää punaista, alunalla ja tinakloridilla keltaista, kuparisulfaatilla vihertävän keltaista ja rautasulfaatilla tummaa vihreää.

Vesitammen kaarna on tanniinipitoista, mutta sitä ei vaaleankeltaisen värinsä vuoksi aikanaan arvostettu parkitsemisessa niin paljon kuin esimerkiksi hemlokkia tai valkotammea.

Quercus petraea Talvitammi

[Quercus sessiflora
englanti durmast oak, sessile oak, Cornish oak · gaeli dair]

Puuta on käytetty villan mustaksi värjäämiseen mm. Irlannissa.

Quercus prinus Appalakkientammi

[Quercus montana
englanti chestnut oak]

Kalm kertoo kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763), että Pohjois-Amerikassa intiaanit värjäsivät puun kuorella ihonsa punaiseksi. Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan, että puusta saa kromipuretuksella kohtalaisen hyvin kestävää kellertävänruskeaa ja alunapuretuksella kestävää vaaleanruskeaa.

Quercus robur Metsätammi, kesätammi

[englanti english oak, pedunculate oak · tanska stilk-eg, almindelig eg · saksa Steil-Eiche · ruotsi ek · norja sommareik · puola dab szypulkowy · gaeli dair]

Harmaa (lehdet, tammenterhot)
Musta (+rautavithrilli) (käytetty mm. Irlannissa).

Metsätammen lajinimi robur on latinaa ja merktisee vahvaa.

Lönnrot mainitsee kasvin teoksessaan Flora Fennica (1860).

Quercus rubra Punatammi

[Quercus borealis maxima
englanti (northern) red oak]

Puun sisäkuoresta saadaan punaruskeita väriaineita. Puuta käyttivät värjäykseen mm. potawomi-intiaanit.

Kalm kertoo kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763), että Pohjois-Amerikassa puun kuorella värjättiin villaa keltaiseksi.

Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan, että kirjasta saadaan villaan ilman puretusta vaaleanpunertavan ruskeaa, jolla on kohtalainen värinkesto, kromipuretuksella rusehtavaa ja keltaruskeaa ja alunapuretuksella vaaleanruskeaa, joilla on hyvä värinkesto.

Quercus velutina Mustatammi

[Quercus tinctoria
englanti black oak · ranska Chêne des teinturiers, Chêne, Quercitron · saksa Eiche, Färber-Eiche]

Mustatammi kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan itäosissa, perityisesti Pennsylvanian, Georginan ja Pohjois- ja Etelä-Carolinan osavaltioissa. Puun kuoresta saadaan keltaista ja kestävää kversitriiniä, jota jo alueen alkuperäisasukkaat käyttivät värjäykseen. Eurooppaan värin toi noin vuonna 1775 Dr. Bancroft, joka oli matkustanut Pohjois-Amerikkaan etsimään uusia värjäyskasveja. Englannin parlamentti antoi Bancroftille yksinoikeuden väriaineen käyttöön kahdeksikymmeneksi vuodeksi, ja kversitriini olikin artikkelin mukaan Britanniassa pääasiallinen keltainen värjäysaine vuoteen 1820. (Tuolloin keksittiin myrkyllinen kaliumdikromaatti, josta tuli laajasti käytetty kemikaali värjäyksessä.)

Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan puu, mutta siinä kohden annetaankin ohjeet kaupasta löytyvän kversitriini-uutteen käyttämiseen! Kirjassa huomautetaan, että kuortakin voi käyttää, mutta siitä ei tule niin vahva väri. Kirjassa muistutetaan myös, että värjäysprosessi kannattaa pitää lyhyenä, sillä pitkäaikaisella liotuksella tanniini tummentaa lopputulosta.

Ohjeita

Insbrckilaisen 1300-luvun alusta peräisin olevan tekstin mukaan mustaa väriainetta saadaan, kun otetaan murskataan vihreitä tammerterhoja, annetaan niiden mätääntyä viikon verran astiassa - sitten aine on valmista käytettäväksi. Toinen musteentekoversio: jauha kuori hienoksi ja anna sen maatua astiassa erilaisten raudanpalasten (esim. rautanaulojen) kanssa, kunnes se alkaa mätääntyä. Keitetään kokoon.

Mustetta saadaan aikaiseksi myös ottamalla esim. kupillinen tammenkuorta ja saman verran vettä; sekaa laitetaan teelusikallinen rautasuoloja sekä muutama lusikallinen arabikumia. Ilman arabikumia liuos toimii värjäysaineena, joka värjää silkin sinimustaksi ja villan ruskeanmustaksi.

Muuta

Tammenkuorta on käytetty myös lääkitystarkoituksiin, mm. myrkyllisten kasvien vastamyrkyksi. Keitettyä kuorta on käytetty mm. keuhko- ja kuumelääkkeenä.

Tammi on symboloinut valtaa ja mahtia ja kovan puulajinsa vuoksi myös kuolemattomuutta. Raamatussa tammi kuvaa miehisyyttä ja kestävyyttä. Muinaisitalialaiset hallitsijat käyttivät tammenlehtiseppelettä merkkinä arvostaan. Muinaisenglantilaiset kuninkaat kruunattiin tammen alla.

Monissa uskomuksissa ja tarustoissa tammi on ollut jumalan puu ja tammen kaatuminen on symboloinut jumalan tuomiota. Kalevalassa tammi kasvaa niin suureksi, että peittää maan. Kreikkalaisessa jumaltarustossa tammi oli pyhitetty pääjumala Zeukselle ja roomalaisessa vastaavasti Jupiterille; jumalten tahto saatiin selville kuuntelemalla tammenlehtien suhinaa Dodoman lehdossa. Antiikin kansanuskomuksissa puiden haltiat (driadit; kr. drys=tammi) asuivat tammissa.Germaaneilla ja pohjoismaissa sekä Liettuassa tammi oli pyhitetty ukkosenjumalalle (Tor/Donar - Perkunas). Tammi oli kelttien druidien pyhä puu: tammesta he saivat mistelit ja ennen ennustamista syötävät tammenterhot.

Keskieurooppalaisen uskomuksen mukaan salama iskee tammeen useammin kuin muihin puihin. Antiikin kansanuskomuksissa tammenlehtien uskottiin taltuttavan leijonat ja tammiseipäällä kyettiin karkoittamaan käärmeet.

Katso myös: väriomena (Quercus infectoria)

Lähteitä / lukemista

Furry, Margaret S. & Viemont, Bess. M. Home Dyeing with Natural Dyes. United States Department of Agriculture. Miscellaneous Publication No 230. Washington, D.C., 1935
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Hellen, Alina Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Neljäs lisätty painos, KVS:n käsiteollisuuskirjasto N.o 13, Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki 1919
Kalm, Pehr Norra Amerikanska Färge-Örter. Joh. Christ. Frenckell. Turku 1763.
Miller, Philip Gardeners Dictionary. 8. painos, Lontoo 1768
Köhler's Medizinal-Pflanzen in naturgetrenen Abbildungen mit kurz erläuterndem Texte.Verlag von Fr. Eugen Köhler, Gera-Untermhaus, 1887.
Perkin, Arthur George & Everest, Arthur Ernest: The Natural Organic Colouring Matters. Longmans, Green and Co. London, New York, Bombay, Calcutta and Madras, 1918.
Black Oak Bark in Tannin, Scientific American 25, 17.12.1864
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Quercus