Ftalovihreät mm. ftalosyaniinivihreä, winsorvihreä, monastraalivihreä, heliogeenivihreä

[englanti phthalocyanine green, phtalocyanine green, monastral green, thalo green · saksa Echtgrün, Helioechtgrün, Phthalocyaningrün · hollanti phtalocyanine groen · ranska vert hliogne, vert de phtalocyanine, vert de phthalo (nuance bleu, nuance jaune) · italia verde ftalo · espanja verde de ftalocianina, ftalocianina colorada · katalaani ftalocianina colorada · portugali verde de ftalocianina · puola ziele flatocyjaninowa · norja Ftalogrünn]

Ftalosiniset ja ftalovihreät ovat tärkeimpiä orgaanisia pigmenttejä, koska niillä on erinomainen valon, kemikaalien ja säänkesto ja ne ovat voimakkaita ja hinnaltaan edullisia.

Ftalosyaniini on makrosyklinen yhdiste. Ftalosyaniini sellaisenaan on sinivihreää, kupariftalosyaniini sinistä, klorinoitu kupariftalosyaniini ja sulfonoitu kupariftalosyaniini ovat vihreitä.

Ftalosyaniinivihreä BS

[englanti phthalocyanine green, phthalo green, monastral green, thalo green, fast green G, heliogen green G, polychloro copper phthalocyanine]

[PG7 (PG42) CI 74260, CAS 1328-53-6]

Klorisoitu kupariftalosyaniini (C₃₂H₂Cl₁₅CuN₈ tai C₃₂H₁₆CuN₈Cl₁₅). Pigmentti on kupariftalosyaniinisinisen muunnos, jossa molekyylin vetyatomit on korvattu klooriatomeilla. Pigmentin vihreän värin muodostavat klooriatomit, joita voi olla viisitoista. Mitä korkeampi määrä klooria on, sen vihreämpi on pigmentti.

Transparentti, kirkassiniseen taittuva vihreä pigmentti, jolla on hyvä värjäysvoima sekä erinomainen valonkesto. Pienen partikkelikokonsa vuoksi pigmentti on niin vahvavärinen, että usein myös laadukkaampiin maaliaineisiin lisätään reilusti täyteaineita, jotta maalista saadaan käyttökelpoinen.

Hyvin monikäyttöinen ja laajalti käytetty pigmentti. Pigmentti on erittäin yleinen kaikenlaatuisissa taidemaaleissa sekä pastelleissa ja värikynissä. Nykyään se on yksi teollisuuden käytetyimmistä pigmenteistä. Sitä käytetään mm. värillisten piilolinssien vihreänä väriaineena, tulostemusteissa, muovin väriaineena sekä painovärinä. Myös mm. saippuoissa, shampoissa, astianpesuaineissa, hammastahnoissa sekä kankaanpehmentäjänä. Erittäin käytetty myös automaalina.

Ftalokromivihreä

[englanti phthalochrome green]

[PG13, 74200, 77603, CAS 148092-61-9]

Kirkkaanvihreä. Taidemateriaaleissa käytetään öljy-, alkydi- akryyli-, guassi-, tempera- ja vesiväreissä sekä pastelleissa, mutta ei läheskään yhtä yleisesti käytetty kuin PG7 tai PG36.

Ftalosyaniinivihreä YS

[englanti chlorobrominated copper phthalocyanine, phtalocyanine green, Monastral green, thalo green, quinacridone cupric green, polychloro-bromo copper phthalocyanine]

[PG36, CI 74265]

Orgaaninen, hieman keltasävyinen. Klorobromisoitu kupariftalosyaniini, polykloro-kypariftalosyaniinia (C₃₂Br₆Cl₁₀CuN₈). Kupariftalosyaniinisinisen muunnos, jossa molekyylin vetyatomit on korvattu kloori- ja bromiatomeilla. Pigmentin 2-10 klooriatomia ja 4-9bromiatomia muodostavat sen keltavihreän sävyn. Mitä enemmän bromia pigmentissä on sitä keltaisempi on sen väri. Heliogeeniväri.

Ftalo(syaniini)vihreä YS (yellow shade) on läpikuultava, kirkas, siniseen taittuva vihreä pigmentti, jolla on erinomainen valonkesto. Se on suhteellisen yleinen etenkin laadukkaammissa taidemaaleissa, pastelleissa ja värikynissä. Koska se on muita ftalovärejä hieman kalliimpi, sitä ei välttämättä löydy edullisemmista taidemaaleista.

Kuten sinisävyinen PG7, myös keltasävyinen ftalovihreä on pienen partikkelikokonsa vuoksi niin voimakas väriaine, että usein myös laadukkaampiin maaliaineisiin lisätään reilusti täyteaineita, jotta maalista saadaan käyttökelpoinen. Se ei kuitenkaan ole yhtä voimakas kuin PG7.

Ftalosyaniinivihreä G

[englanti phthalochrome green]

[PG42, 74260, CAS CAS 85256-45-7]

Vähemmän käytetyn ftalovihreä sävy on yleensä syvä tummanvihreä. Taiteilijaväreissä se on harvoin omana pigmenttinään, mutta joissakin akryyli- ja vesiväreissä se on sekoitusvärinä: ftalosyaniinivihreiden PG7 ja PG42 sekoitusväriä on myyty esim. Sap Green -nimellä.

Historia

Ftalosyaniinivihreä PG7 kehitettiin 1935 sekä Englannissa (Linstead & Dent) että Saksassa (Niemann, Schmidt, Mühlbauer & Wiest). Englannissa ICI Ltd. alkoi valmistaa sitä 1936 ja Saksassa IG. Farbenindustrie AG vuonna 1937. USAssa sen valmistuksen aloitti E. I. du Pont de Nemours & Comp. Inc. vuonna 1940. Se valmistettiin halogenisoimalla ftalosyaniinisinistä: kun ftalosiniseen pigmenttiin lisätään mm. bromia, väri alkaa muuttua sinisestä vihreään.

Ftalosyaniinivihreä PG7 päätyi pian myös taiteilijaväreiksi. Se löytyi mm. englantilaisen Winsor & Newtonin valikoimista jo 1939 ja seuraavana vuonna se lanseerattiin alankomaalaisen Talensin Rembrandt-öljyväreissä nimellä Rembrandt green.

Ftalosyaniinivihreä PG36 kehitettiin USAssa parikymmentä vuotta myöhemmin: vuonna 1957 Harmon Colors esitteli sen nimellä Viridine Green. Pigmenttiä valmisti USAssa E. I. du Pont de Nemours & Comp. Inc. vuodesta 1959, Länsi-Saksassa BASF AG. nimellä Heliogrün 6G vuodesta 1960, Englannissa ICI Ltd. nimellä Monastral Fast Green 7YS vuodesta 1961.

Ftalosyaniinivärit ovat edelleen merkittäviä pigmenttejä. Vuonna 1999 ftalosyaniinisininen ja -vihreä muodostivat lähes 26% kaikkein orgaanisten pigmenttien maailmantuotannosta.

Nimiä

Thalo green on yksi amerikkalainen ftalovihreä tuotemerkki.

Käyttö

Ftalosyaniinivihreitä käytetään mm. tekstiilien, kumin ja muovin värjäämiseen. Ne ovat erittäin tärkeitä teollisuusmaaleja, joita käytetään mm. automaaleissa ja rakennusmaaleissa. Yksi tatuointiväreistä.