-

ftalosiniset mm. ftalosyaniinisininen, thalosyaanisininen, winsorinsininen, monastraalisininen, heleänsini, heliogensini, heliogeenisininen

[englanti phthalo blue, monastral blue, mono blue, thalo blue, heliogen blue, copper phthalocyanine, Winsor blue · saksa Echtblau, Helioechtblau, Heliogenblau, Phthalocyaninblau, Solidblau · ruotsi ftaloblått, monastral blått · norja kobber phthalocyanin, mono-kloreret kobber phthalocyanin (PB15:1) · ranska bleu solid, bleu de phthalo (nuance rouge, nuance vert), bleu permanent · espanja azul celeste ftalocianina · katalaani blau celeste ftalocianina · puola blekit ftalocyjaninowy]

Kirkkaat vihertävän ja punertavan siniset.

Ftalosyaniinisininen, kupariftalosyaniinisininen

[englanti phthalocyanine blue, cu-tetrabenzo-tetraazo-porphin, blue no.404]

[PB15(:0), CI 74160]

Ftalosyaanisininen tai thalosyaanisininen Käytetään öljy-, alkydi- akryyli-, guassi-, tempera- ja vesiväreissä sekä pastelleissa. Keksitty 1928, Englannissa saatavilla samana vuonna, USAssa 1936.

Valmistetaan monimutkaisella orgaanisella synteesillä. Ftaalinen anhydridi ja urea (tai ftalonitriili) sulatetaan yhteen kuparikloridin kanssa ja tuote pestään laimennetussa natriumhydroksidiliuoksessa ja sitten laimennetussa kloorivetyhapossa. Tässä vaiheessa se on kupariftalosyaniinia, mutta ei fyysisessä muodossa sopiva pigmentiksi. Se muokataan liuottamalla se tiivistettyyn rikkihappoon ja saostetaan jälleen liikkuvassa vedessä. Huolellisen pesun ja suodattamisen jälkeen jäljelle jäävä pasta voidaan käyttää suoraan väriaineen tekemiseen imeyttämällä se alumiinihydraattiin tai se kuivataan suoraan vedettömiä väliaineita varten.

Puhtaalla kupariftalosyaniinilla on kristallisessa muodossa syvän sininen väri, jossa on vahva pronssinen kiilto, mutta kuivassa muodossaan kirkkaan sininen, jossa on vain vähän tai ei lainkaan pronssivivahdetta. Se on liukenematon orgaanisiin liuottimiin jopa korkeissa lämpötiloissa, ei emäksiin tai happohin paitsi tiivistettyyn rikki- ja fosforihappoon. Hyvä valonkesto.

Kupariftalosyaniinisininen alfa NC (ei kristallisoitunut)

[englanti copper phthalocyanine alpha NC (noncrystallizing), phthalocyanine blue BS]

[PB15:1, CI 74160:1]

(C32H15N8ClCu) Keskisininen tai punertava sävy. Hyvä värjäysvoima. Alfa-ftalosyaanit usein muuttuvat vahvoissa liuotteissa ja korkeissa lämpötiloissa beta-muotoon. Käytetään öljy-, alkydi- akryyli-, guassi-, tempera- ja vesiväreissä sekä pastelleissa; tulostusmusteissa, pinnoitemaaleissa ja muovin värjäykseen.

Kupariftalosyaniini alfa NCNF

[englanti copper phthalocyanine alpha NCNF (noncrystallizing/nonflocculating)]

[PB15:2, CI 74160:2]

(C32H16N8Cu) Punertava sävy. Hyvä värjäysvoima. Alfa-ftalosyaanit usein muuttuvat vahvoissa liuotteissa ja korkeissa lämpötiloissa beta-muotoon. Käytetään öljy-, alkydi- akryyli-, guassi-, tempera- ja vesiväreissä sekä pastelleissa. Teollisuuskäytössä erityisesti muovin värjäyksessä sekä automaaleissa.

Kupariftalosyaniini - beta NC

[englanti copper phthalocyanine beta NC (noncrystallizing), phthalocyanine blue BGS]

[PB15:3, CI 74160:3]

(C32H16N8Cu) Vihertävän sininen. Beta-pigmentit ovat vakaampia kuin alfa-pigmentit, mutta eivät värivoimaltaan niin intensiivisiä. Käytetään öljy-, alkydi- akryyli-, guassi-, tempera- ja vesiväreissä sekä pastelleissa; tulostusmusteissa, tekstiilien painovärinä, muovin ja kumituotteiden värjäämiseen. Vuonna 1999 pigmenttiä tuotettiin USAssa eniten kaikista orgaanisista pigmenteistä.

Kupariftalosyaniini - beta

[englanti copper phthalocyanine beta NCNF (noncrystallizing/nonflocculating)]

[PB15:4, CI 74160:4]

(C32H16N8Cu) Transparentti vihertävä sininen. Puhtaampi kidemuoto. Beta-pigmentit ovat vakaampia kuin alfa-pigmentit, mutta eivät värivoimaltaan niin intensiivisiä. Voidaan käyttää lähes mihin tahansa tarkoituksiin.

Ftalosyaniini - gamma

[englanti royal blue phthalocyanine, copper phthalocyanine gamma (epsilon)]

[PB15:6, CI 74160:6]

Kupariftalosyaniinisinisen epsilon-muunnos. Kaikkein punasävyisin ftalosyaniinisininen. Käytetään öljy-, alkydi- akryyli-, guassi-, tempera- ja vesiväreissä sekä pastelleissa.

Metalliton ftalosyaniinisininen

[englanti metal free phthalocyanine, tetrabenzo-tetraazo-porphin]

[PB16, CI 74100]

Ftalosyaniini, jossa keskeinen kupariatomi on korvattu kahdella vedyllä (C32H18N8) (1931). Metallivapaata pigmenttiä saa kahtena kristallisena versiona: alfa on liuottimissa epävakaa ja beta vakaa.

Harmahtava punertavan sininen. Vastaa väriltään preussinsinistä, mutta valkoiseen sekoitettaessa ftalosininen säilyttää sinisen värinsä, kun preussinsininen puolestaan hieman harmaantuu. Muita ftalosyaniineja kalliimpi. Käytetään öljy-, alkydi- akryyli-, guassi-, tempera- ja vesiväreissä sekä pastelleissa.

Myyntinimiä mm. heliogen blue G

Trisulfonoitu kupariftalosyaniinisininen

[englanti trisulphonated copper phthalocyanine]

[PB17 CI 74180, direct B86]

(C32H16N8O6S2Cu) Käytetään öljy-, alkydi- akryyli-, guassi-, tempera- ja vesiväreissä sekä pastelleissa; muovin värjäykseen.

Myyntinimiä mm. direct fast turquoise blue GL, fast sky blue

 

Ftalosyaniini on makrosyklinen yhdiste. Ftalosyaniini sellaisenaan on sinivihreää, kupariftalosyaniini sinistä, klorinoitu kupariftalosyaniini ja sulfonoitu kupariftalosyaniini ovat vihreitä.

Synteettinen, orgaaninen sininen; korvaa nykyään usein preussinsinisen ja osin myös myrkyllisemmät kobolttivärit.

Läpikuultava, erittäin voimakas ja puhdas. Pigmentillä on täydellinen valonkesto, se ei haalistu. Pigmentistä valmistetun lakkamaalin värinkesto on hyvä. Edullinen, eikä paakkuunnu. Ftalosininen on uusista väreistä vertailukelpoisin mineraalivärien kanssa.

historia

Joidenkin lähteiden mukaan väriaine keksittiin Skotlannissa jo 1928, mutta kesti jonkin aikaa, ennenkuin siitä kehitettiin taiteilijakäyttöön sopiva pigmentti. Värin keksi - vahingossa - A.G. Dandridge, joka työskenteli Grangemouthissa, lähellä Edinburghia sijaitsevassa kemiantehtaassa (Scottish Dye Ltd.), jossa käsiteltiin mm. ftaalianhydridiä. Dandridge huomasi outoja sinisiä kristalleja suljetun sammion kannessa ja seinämissä ja päätti tutkia niitä. Hän huomasi, että kristallit muodostuivat rautasammion ja sisällön keskinäisestä reaktiosta. Kemiallisen koostumuksen keksittyään hän nimesi aineen ftalosyaniiniksi (phthalcyanines). Kun Dandridge korvasi kuparin raudalla hän sai aikaiseksi entistäkin parempia väriaineita.

Imperial Chemical Industries Ltd esitteli ensimmäisenä pigmentin kauppanimellä Monastral blue näyttelyssä Lontoossa, marraskuussa 1935. Sinistä pidettiin tärkeimpänä sinisenä sitten preussinsinisen keksimisen 1704 ja keinotekoisen ultramariinin keksimisen 1824 ja se oli näihin kahteen verrattuna ylivoimainen pigmentti. Väri lähtikin nopeasti yleistymään ja sitä alettiin myös valmistaa erilaisilla kauppanimillä. Kehitettiin alunperin painoväriksi - väriä vaativat kaupalliset graafikot, jotka halusivat korvata preussinsinisen syaanilla. Nykypäivänäkin kaupallisissa painotuotteissa käytettävät siniset ovat ftalo-värejä.

Ftalosyaniinivärit ovat edelleen merkittäviä pigmenttejä. Vuonna 1999 ftalosyaniinisininen ja -vihreä muodostivat lähes 26% kaikkein orgaanisten pigmenttien maailmantuotannosta.

nimiä

Heleänsini on suomalaisväännös nimestä heliogen blau, joka on BASFin (aiemmin I.G. Farbenin) rekisteröimä ftalosyaanisinisen tuotemerkki. Suomessa pigmentti on aiemmin tunnettu myös suorillakin käännöksillä: heliogensini(nen), heliosininen.

Intense blue -nimellä viitataan usein ftalosyaanisiniseen, se on myös indigolakan variaatio.

Luxol fast blue, Luxol fast blue MBS (solvent blue 38), ftalosyaniini. Ei liukene veteen, mutta liukenee etanoliin.

Thalo Blue on ftalosyaniinisinisen amerikkalainen nimitys.

Winsor blue (winsorinsininen) on Winsor&Newton -värifirman tuotemerkki.

accosperse cyan blue GT · aqualine blue · arlocyanine blue PS ·bahama blue · bermuda blue · blue GLA · blue toner GTNF · BT 4651 · calcotone blue GP · ceres blue BHR · chromatex blue BN · chromofine blue 4920 · congo blue B 4 · copper(II) phthalocyanine, copper phthalocyanin · copper tetrabenzoporphyrazine · cromofine blue 4950 · cromophtal blue 4G · cupric phthalocyanine · cyan blue BNC 55-3745 · cyanine blue BB etc · cyan peacock blue G · dainichi cyanine blue B · daltolite fast blue B · duratint blue 1001 · EM blue NCB · euvinyl blue 702 · fastogen blue 5007 · fastolux (peacock) blue · franconia blue A 4431 · graphtol blue BL · helio (fast) blue B · hostaperm blue AFN · irgalite blue BCA, LGLD, irgalite fast brilliant blue BL · irgaplast blue RBP · hydranger blue · isol fast blue B, isol fast blue toner BT, isol phthalo blue B · Japan blue 404 · LBX 5 · leophoton · lioconductor ERPC · lionol blue E · liophoton blue ER, ERPC, TPH 278 · lufilen blue 70-8100 · lumatex blue B · lutetia fast cyanine R, lutetia percyanine BRS · microlith blue 4GA · monarch blue G, monarch blue toner NCNF X 2810 · monastral blue (B), monastral fast (paper) blue B · monolite fast blue BNVSA · no 2712 cyanine blue B · nyastral blue BC · nylofil blue BLL · ocean blue · palomar blue B 4773 · peacoline blue · permaline blue · permanent blue BT 398 · plastol blue B · polymo blue FFG · PV fast blue A 2R, B · ramapo blue · renol blue B 2G-H · resamine fast blue B, resanine blue B 4703 · resino blue F · rubber blue BKA · sandorin blue 2GLS · sanyo cyanine blue BN · segnale light turquoise BDS · siegle fast blue BS, LBGO · skyline blue B4712 · solastral blue B · solfast sky blue · sumkiaprint cyanine blue GN-O · sumitone cyanine blue HB · sunfast blue · suprapal green 3X4A041 · synthaline blue · tetor blue · unisperse blue G-E · versal blue A

käyttö

Käytetään mm. öljy-, vei-, tempera-, guassi-, alkydi- ja akryyliväreissä. Ftalosyaniinipigmentit ovat erittäin tärkeitä teollisuusmaaleja, joita käytetään mm. automaaleissa ja rakennusmaaleissa. Käytetty paljon mm. muovi- ja kumiteollisuudessa, tulostinmusteissa ja kosmetiikkateollisuudessa esim. saippuoiden, shampoiden, hammastahnojen ja luomivärien väriaineena; myös astianpesuaineissa. Tekstiiliteollisuudessa käytetään mm. tekstiilipainovärinä. Käytetty myös kontaktilinssien väriaineena. Yksi tatuointiväreistä.

Ftalosinistä on tutkittu myös mahdollisena syövän torjuja-aineena.

Lähteitä / lukemista
Gettens, Rutherford J & Stout, George L Painting Materials. A Short Encyclopaedia. D Van Nostrand Company, New York 1947
Seymor, Pip The Artist's Handbook. Grange Books, Arcturus Publishing Limited, Lontoo 2003
Will, Raymond & Kishi, Akihiro Pigments. CEH Marketing Research Report. Chemical Economics HandbookSRI International 2001