Värjäys: Rubia Värimatarat eli krapit

[Rubiaceae]

englanti madder · arabia al-lizari

Matarakasvit ovat olleet suosittuja värjäämisessä läpi aikojen ja kautta maailman. Yleisemmin värjäyskäytössä ovat olleet matarat eli ratasmatarat (Galium) sekä tällä sivulla esitellyt krapit eli värimatarat (Rubia).

Värimataroita on käytetty värjäykseen ympäri maailmaa. Idässä suosittiin Rubia cordifolia-mataraa, Euroopassa värimataraa (Rubia tinctoria; omalla sivullaan). Katso myös: Relbunium.

Rubia agostinhoi Makaronesiankrappi, makaronesianvärimatara

Rubia argyi Akane-matara

[Rubia akane
englanti Asian madder, East-Asian madder · japani akane]

Käytetty silkin ja puuvillan värjäykseen mm. Japanissa. Sisältää purpuriinia, mutta ei alitsariinia. Japanissa Euroopassa laajalti käytetty värimatara (Rubia tinctoria) tunnetaan Japanissa "lännen akanena".

Japanissa rusojuuresta (Lithospermum erythrorhizon) ja akane-matarasta valmistettiin erityistä väriä, jotka käytettiin mm. pienten silkkiliinojen värjäämiseen. Molemmat kasvit kasvoivat Japanissa villinä ja niitä käytettiin värjäykseen viimeistään nara-ajalla. Nanbun feodaaliklaani suojeli kasveja ja värjäyksestä kehittyi teollisuutta, jonka tuotteita vietiin Edoon lahjoiksi keisarilliselle hoville ja shoguneille. Silkkivaatteen värjäystä varten kankaita violettiin lipeässä ja kuivatettiin auringossa (toiko-syyskuun välisenä aikana), shikon zomea varten työ toistettiin 20 kertaa, akame zomea varten 130 kertaa. Prosessin jälkeen kankaisiin ei koskettu vuoteen. Itse värjääminen tapahtui liottamalla solmittuja kankaita isossa ammeessa värjäysliemessä. Prosessi toistettiin vähintään kymmenen kertaa, jonka jälkeen vaatteet kuivatettiin auringossa. Solmujen avaamisen jälkeen vaatteita pidetiin kahdesta neljään vuoteen säilössä, jotta väri "asettuisi".

Rubia cordifolia (cardifolia) Rohtokrappi

[Rubia munjista; Rubia cordifolia var. munjista; Rubia cordifolia var. khasiana
englanti Bengal madder, Indian madder · dzongkha choid, tsey · nepali मजिठो majitho, तिरो लहरा tiro laharaa · sharchop-kha lanyi roo, laniru · hindi मंजीठ majith · bengali manjit, manjistha, majith · kannada chitravalli, manjista · malayalam poont · mizo manjishtha, munjistha · telugu mandastic, tamravalli · sanskriitti, intia मंजिष्ठा manjishtha, samanga · tseod · qian ca gen
· väriaine manjeet, munjeet, manjit, manjith, manjistha]

[Cinchonaceae]

Kasvin juurista saadaan suuri kirjo värejä punaisesta vaaleanpunaiseen ja oranssihtaviin vaaleisiin korallinväreihin, syvään oranssiin ja punaruskeisiin ja jopa keskiruskeisiin. Sen pääasiallinen väriaine on purpuriinia, ja se sisältää myös oranssia munjistiinia. Kasvaa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla Afrikassa ja Aasiassa, Kiinassa ja Japanissa.

Sitä on aikanaan viljehty laajasti etenkin Intiassa, jossa se oli myös taloudellisesti merkittävä värikasvi. Siellä kasvin juurista on valmistettu voimakkaita punaisia värejä hyvin samalla tavoin kuin aitovärimatarasta (Rubia tinctoria).

The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) mukaan Bengalin alueella väriainetta valmistettiin kasvin varresta ja vain harvoin juuresta. Kirjassa kuvataan intialainen valmistustapa: juuriaines ensin kuivattiin, sitten murskattiin, ennen kuin se keitettiin vedessä. Joskus juurijauhe jätettiin uuttumaan kylmään veteen. Saatua syvänpunaista väriainetta käytettiin värjäämään paksuja puuvillakankaita (tai niiden valmistamiseen käytettyjä lankoja). Puretusaineena käytettiin alunaa, ja Darjeelingin alueella ketapania (Terminalia).

Intiassa eri alueilla valmistettiin hieman erilaisia sävyjä, mm. Maldahin alueella raudan avulla syvää purppuraa, ja Darjeelingin alueella väri sekoitettiin indigoon syvän rusehtavan sinipunaisen sävyn valmistamiseksi. Tätä viimemainitulla tavalla valmistettua indigon ja rohtokrapin sekoitusta on kutsuttu egyptinpurppuraksi (Egyptian purple), mikä viittaa siihen, että väriä on valmistettu myös Egyptissä tai tällä tavoin värjättyjä tekstiilejä on myyty siellä.

Värillä voi värjätä silkkiä, villaa, polyesteriä ja nailonia, alunapuretuksella myös puuvillaa, mutta se ei ole niin arvostettu kuin aitovärimataran (Rubia tinctoria) antama väri. Mm. The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) mainitaan, että rohtokrapista saatavat värit ovat kirkkaita, mutta eivät niin kestäviä: väriaineista violetti purpuriini ja oranssi munjistiini haalistuvat nopeammin kuin värimataran pääväriaine alitsariini - jota rohtokrappi ei sisällä lainkaan.

Käytetty mm. Tiibetin vanhoissa matoissa. Se on myös tiibetiläisten munkkien kaavun rusehtavanpunaisen värin lähde.

Käytetty myös hiusvärinä.

Rubia discolor

Etiopiassa kasvi on rohtokasvi ja sen juuresta saadaan arvokasta mustaa väriä.

Rubia fruticosa Kanariankrappi, kanarianvärimatara

Rubia khasiana

Kasvaa Intiassa ja sen lähialueella. Juuria käytetty värjäämiseen. The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa mainitaan, että kasvin juurista saadaan samantyyppistä väriainetta kuin rohtokrapista (R. cordifolia) sekä R. sikkimensis-krapista, mutta vielä voimakkaampaa. Kirjallisuudesta ei kuitenkaan löydy juurikaan mainintoja tästä kasvista. Rohtokrapin (R. cordifolia) alalajike - Rubia cordifolia var. khasiana?

Rubia peregrina Pensaikkokrappi, pensaikkovärimatara

[englanti wild madder, etruscan madder, garanche, garanche sauvage]

Vaaleanpunainen, punainen, kirkas oranssinpunainen. Eroaa hyvin vähän aitovärimatarasta (Rubia tinctoria), mutta antaa hieman vaaleamman ja hillitymmän, ruusunpunaisen värin.

Välimeren alue, Keski-Eurooppa. Viljelty Kiinassa.

Rubia sikkimensis

Kasvi kasvaa Koillis-Intiassa, Assamin alueella, Nepalissa ja Himalajan itäpuolella: sen latinankielinen nimi on tullut Intian koillisosassa sijaitsevan Sikkimin alueen mukaan. The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) kuvataan, että kasvia usein pidetään rohtokrapin (Rubia cordifolia) läheisenä sukulaisena, mutta sen kuivattu juuri on peittynyt kauttaaltaan harmaaseen pihkamaiseen aineeseen ja se eroaa huomattavasti rohtokrapin pyöreästä, sileästä ja suorasta juuresta. Sitä on kasvin kasvualueella käytetty värjäykseen jo kauan ja myyty väriaineena paikallisissa basaareissa, mutta vientituote se ei ole ollut. Kasvi nimettiin vasta 1874.

Kasvin juuri sisältää purpuriinia, manjistiinia ja purpuroksantiinia. Sillä voi värjätä samoin kuin muillakin krapeilla. The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) mukaan "yleisesti ottaen värit eri puretusaineita käytettäessä ovat samanlaisia kuin aitovärimataralla (Rubia tinctoria), mutta punaisissa ja ruskeissa on sinisempi sävy ja lilat ovat harmaampia". Sen sijaan värjäystulokset ovat melko samanlaisia rohtokrapin kanssa, joskin rohtokrapilla on voimakkaampi värjäysvoima.

Rubia tenuifolia Pensaskrappi, pensasvärimatara

[englanti narrow-leaved madder
· heprea פואה מצויה]

Rubia tinctoria

Kts. Rubia tinctoria

Tiibetissä mataranjuurella värjätty villa keitetään maidossa, kuivataan, keitetään uudelleen matarajuuren kanssa.