-

Värjäys: Kerria lacca Lakkakirva

[Coccoidea, Lacciferidae / Laccaferinae]

Laccifer lacca, Lucifera lacca, Lacca lucifer
intiankokenilli, sellakka
[englanti lac (väriaine); lacca (Gerarde 1597) · saksa Schildläusen, Laccainsäure (väriaine) · italia lachetta (Gerarde 1597) · luch, cancamum (Gerarde 1597) · dzongkha (Bhutan) jatsho · sharchop-kha tshos · nepali laha · rakudai]

[NR25]

Etelä-, kaakkois- ja itä-Aasiassa, viikunapuissa elävä hyönteinen. Hyönteisen erittämää punaista väriainetta (C20H14O10, intianlakka, laccaic acid, lac lake, Indian lake) ja sellakkaa tuotiin Eurooppaan Intiasta. Lakka kuljetettiin puikkoina (stick lac), kakkuina tai ohuina sellakanpalasina. Väriaine eristettiin natriumkarbonaatin laimennetulla liuoksella, jonka jälkeen väriaineesta valmistettiin lakkaa (kutsumanimi substraattipigmentille) saostamalla sitä alunapuretuksella. Lakan koostumus on väriltään ja kemialliselta rakenteeltaan kuin kokenillivärin.

Lakkavärin suurimmat tuottajamaat ovat Intia ja Kiina, mutta sitä tuotetaan myös mm. Bangladeshissa, Myanmarissa ja Thaimaassa. Intiassa viljellään kahta kirvan alalajia: kusiumi ja rangeeni. Ne elävät eri puissa ja tuottavat lakkaa eri aikaan.

Kirvan kotipuita ovat mm.
Butea monosperma (Lamk) [Leguminosae] (Intia) · Zizyphus mauritanea [Rhamnaceae] (Intia) · Schleichera oleosa [ Sapindaceae] (Intia) · Katekuakaasia (Acacia catechu) [Leguminosae] (Intia) · Acacia nilotica [Leguminosae] (Intia) · Cajanus cajan [Leguminosae] (Kiina, Intia) · Bresiljapuu (Caesalpinia sappan) [Leguminosae] (Intia) · Ficus religiosa [Moraceae] (Intia) · Banianpuu (Ficus bengalhensis) [Moraceae] (Intia) · Samanea saman [Leguminosae] (Thaimaa) · Dalbergia balencea [Leguminosae] (Kiina)

Englanniksi lakalla on useita eri nimityksiä riippuen sen tuotantovaiheesta:
stick-lac on lakkaa luonnollisessa muodossaan, "karstana" oksien pinnalla
seed-lac-nimellä sitä kutsutaan, kun aine on poimittu murusina talteen
lump-lac on puhdistettua, sulatettua ja kakuiksi (lump) muotoiltua lakkaa
shell-lac on kakusta uudelleen nestemäiseen muotoon sulatettua lakkaa, joka on siivilöity ja muotoiltu ohuiksi, läpinäkyviksi lastuiksi.

Historia

Gerarde kirjoittaa (1597):

There is an artificiall lack made of the scrapings of Brasil and Saffron, which is used of painters, and not to be used in physicke as the other naturall Lacca.

Vielä vuonna 1735 julkaistussa Dictionarium Polygraphicum -kirjassa ei osattu kertoa, mitä ainetta lakkaväri on ja miten se syntyy. Kirjassa esitettiin teoria, jonka mukaan lakka olisi muurahaisten eritettä - The ants are as it were a kind of bets, and the Lacca is their honey: they work at it 8 months in the year, and the rest of the time they lie by, because of the rains. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin julkaistussa A Treatise on Calico Printing -kirjassa (1792) jatkettiin muurahaisteorialla: ...produced by the moisture left by a species of ants on the branches of trees in the East Indies, which is hardened by the sun and air: some think it is a moisture which they draw from the trees.

Lähteitä / lukemista

Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Dictionarium Polygraphicum: Or, The Whole Body of Arts Regularly Digested. Lontoo, 1735
Färgning och tygs tryckning. Årsberättelse om technologiens framsteg till Kongl. Vetenskaps-Academien. P. A. Norstedt & Söner, Kongl. Boktryckar, Tukholma 1835.
Insect Importance. The Living Age 103, 2.5.1846
Lac. The Engineer's and Mechanics Encyclopædia, Lontoo 1836
A Treatise on Calico Printing, Vol. II. Printed for and sold by O'Brien, Bookseller, (and Pattern-Drawe) Islington 1793.
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit ja eläimet / Kerria