Punaokra: intianpunainen (venetsianpunainen)

[englanti Indian red, Persian red · arabia al-maghrah = punainen savi · ranska rouge de l'Inde · saksa Indischrot · hollanti Indischrood · espanja almagra, almagre · puola rz indyjski · venäjä indijskaja krasnaja]

[PR101]

Intianpunaisella tarkoitetaan nykyään sekä luonnon (PR102) että synteettistä (PR101) sinertäväsävyistä punaista rautaoksidia - mutta yleisesti myös mausteisen lämmintä punaista väriä.

Aiemmin tarkoitettiin erityisesti Intiasta Eurooppaan tuotua purppurahtavaa punaista (vaaleasta tummaan). Saadaan jauhamalla luonnon rautaoksideja, erityisesti verikiveä eli hematiittia (Fe₂O₃; hematiitti tulee kreikan verta tarkoittavasta sanasta hema). Värinpeitto vaihtelee.

Historia

1600-1700-lukujen tienoilla punaisia rautaoksidipigmenttejä (maavärejä) opittiin valmistamaan synteettisesti, muita hieman myöhemmin. Indian red -nimitys tunnettiin n. 1750-luvulla. Synteettisten punaisten rautaoksidien värisävyt riippuvat valmistusprosessista. Kaikki punaiset rautaoksidipigmentit ovat peittäviä, permanentteja ja edullisia. Niillä on samat ominaisuudet kuin luonnonrautaoksideilla, mutta ne ovat kestävämpiä.
Lue lisää luonnon punaisista rautaoksideista
Lue lisää synteettisistä punaisista rautaoksideista

Punaisten rautaoksidien nimet tulevat usein kaivuu- tai valmistuspaikan mukaan ja usein myös yksi nimi saattaa tarkoittaa montaa eri tuotetta. Esim. englanninpunainen, venetsianpunainen ja intianpunainen ovat monessa lähteessä synonyymeja toisilleen. Kyseessä saattavat olla joko luonnon värit tai eri tavoin keinotekoisesti valmistetut värit. Nimitys saattaa viitata vain värisävyyn, mutta sekin saattaa lähteestä ja pigmentin myyjästä riippuen vaihdella miten sattuu. Yhden esimerkin mukaan Pip Seymor kertoo, että keinotekoisesti valmistetusta punaisesta rautaoksidista puhuttaessa termillä englanninpunainen viitataan kellertäväsävyiseen punaiseen rautaoksidiin, venetsianpunainen taas viittaa kylmään, sinertävään punaiseen rautaoksidiin. Joissakin toisissa lähteissä erottelu ei ole näin eksakti, ja vastakkaisiakin tietoja löytyy.

Joissakin yhteyksissä intianpunaisen on väitetty olleen caput mortuum, jota flaamilaiset taiteilijat käyttivät.

Nimi on aiheuttanut myös sekaannuksia. Väriliitujen valmistaja Crayola sai niin paljon valituksia vuonna 1958 markkinoille tulleen indian red -nimisen väriliidun nimestä, että päätti lopulta vuonna 1999 vaihtaa nimen johonkin muuhun. Mielenkiintoista tässä on se, että valituksia tuli, koska kuluttajat eivät tienneet nimen historiaa. He uskoivat nimen viittaavan intiaanien punaiseen ihonväriin ja pitivät sitä poliittisesti epäkorrektina. Crayola piti värin uudesta nimestä nimikilpailun, johon saatiin yli 250 000 vastausta. Uudelleen nimeämisestä syntyi verkossa jonkunasteinen vastarintaliikekin: uudelleen nimeämisen vastustajat olivat sitä mieltä, että väärinkäsitys ei riitä nimen vaihdon perusteeksi ja että dilemmasta pääsisi eroon liittämällä värilaatikoihin pienen historian värien nimistä. Lopulta kuitenkin väriliidun nimeksi muutettiin Chestnut.

Käyttö

On käytetty mm. teatteripunaisena. Käytetään yleisesti eri taidevälineillä.

Nimiä

Almagra on Andalusiasta, Espanjasta kaivettava syvä tummanpunainen okra, joka vivahtaa violettiin. Antiikin ihmiset tunsivat sen nimellä sil atticum. Sitä myydään Indian red -nimellä hopeankiillotusaineena.

Muuta

Intianpunaisella on tarkoitettu myös Intiasta ja Persiasta tuotuja kellertävän ja rusehtavan punaisia muita väriaineita.