[Umbilicariaceae]
englanti brown rock lichen
Useat suvun jäkälät sisältävät orseljia.
Lasallia papulosa; Gyrophora papulosa
englanti toad lichen, common toadskin lichen
Jäkälä kasvaa Pohjois-Amerikassa.
Jäkälästä saadaan punaista väriä.
Lichen proboscideus; Gyromium proboscideum, G.
Gyrophora corrugata, G. deusta var. corrugata / fimbriata / mesenteriformis, G. exasperata, G. fuliginosa var. wenckii, G. glabra var. corrugata, G. heteroidea var. corrugata, G. hyperborea var. corrugata, G. jacquinii, G. polymorpha var. proboscidea, G. proboscidea, G. proboscidea f. deplicans / exasperata / fimbriata, G. proboscidea subsp. duplicans / exasperata, G. proboscidea subsp. subnuda / corrugata / deplicans / exasperata/ fimbriata / jacquinii / pulla, G. wenckii, Lecidea polymorpha var. proboscidea, L. proboscidea, Lichen deustus, L. exasperatus, L. jacquinii, L. proboscideus, L. pullus, Umbilicaria corrugata, U. cylindrica f. exasperata, U. exasperata, U. polyphylla f. corrugata, U. proboscidea f. corrugata / deplicans / exasperata / fimbriata / mesenteriformis, U. proboscidea subsp. exasperata / proboscideus, U. proboscidea var. corrugata / deplicans / exasperata / exasperata / pulla, U. proboscoidea, U. varia f. corrugata / exasperata / fimbriata, U. proboscidea
[englanti netted rock tribe, wrinkled rock tribe lichen, greater salted rocktripe lichen
· ruotsi snabellav
· tanska rynket navlelav
· norja rimnavlelav]
Kärsänapajäkälä kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla, erityisesti Pohjoismaissa. Suomessa se on vakiintunut, elinvoimainen laji.
Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.
Lasallia pustulata; Capnia pustulata, Gyromium pustulatum, Gyrophora pustulata, Lecidea pustulata, Macrodictya pustulata
[englanti rock tribe, (pustulatous moss)
· ruotsi tuschlav; tuschmosse (Samzelius 1765); tuschlaf, tuschmossa (Palmstruch 1803)]
Jäkälä kasvaa pääasiassa Euroopassa. Suomessa se on vakiintunut ja elinvoimainen.
Jäkälästä saadaan punaisia ja purppuraisia värisävyjä. Väri ei tartu puuvillaan, mutta tekokuituun (esim. nailon) tarttuu. Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.
Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) neuvotaa nkeräämään jäkälä heti sateen jälkeen, koska silloin se irtoaa kivestä parhaiten; tämän jälkeen se kuivataan hyvin ja puhdistetaan huolellisesti mullasta ja muusta sammaleesta, joka on siihen tarttunut. Sitten se pannaan astiaan, huuhdellaan hyvin ja lopuksi puristetaan vesi pois. Jäkälällä voi värjätä pysyvää punaista samalla ohjeella, mikä on annettu kalliokermajäkälä-kuvauksen (Ochrolechia tartarea) yhteydessä: Väriaine valmistetaan saviastiassa, johon jäkälä laitetaan likoamaan virtsassa kuukauden ajaksi. "Kun sitä sitten halutaan käyttää, otetaan lusikallinen tai enemmän sen mukaan, mitä aiotaan värjätä, ja sekoitetaan veteen padassa, annetaan kiehua hieman, ja sitten lanka tai kangas, joka halutaan värjätä punaiseksi, pannaan siihen. Hetken kuluttua se otetaan ylös ja ripustetaan kuivumaan." Tiedon lähteeksi on merkitty Westbeckin kirjoitus Ruotsin tiedeakatemian julkaisussa vuodelta 1754.
Palmstruchin kasvikirjassa (1803) kuhmujäkälä (tuschlaf) on listattu hakemistossa yhtenä värikasveista. Kirjassa kerrotaan, että Smålandin asukkaat ovat jo pitkään tienneet, miten kaunis, "miltei kokenillin kaltainen" punainen väri tuotetaan virtsan avulla. Kirjan mukaan Westring on "parantanut tätä haisevaa metodia" käyttämällä [virtsan sijaan] kalkkia ja salmiakkia, joiden avulla sopivan lämpöiseen veteen murennetusta jäkälästä saadaan punaisia värejä villaan ja silkkiin. Westringin kokeiluissa erilaisilla sekoituksilla ja apuaineilla sekä eri mittaisilla liotuksilla jäkälästä saadaan useita väriaineita, kuten karmosiini, violetti, oljenvärinen, noisette, ventre de biche, mordoré jne. Kirjan täydennysosassa on lisäys siitä, että kuhmujäkälällä värjätään useita erilaisia lankoja harmaaksi.
Kirjassa A Popular History of British Lichens (1856) kerrotaan, että jäkälästä saadaan ammoniakkikäsittelyllä hyvin voimakasta orseljia, ja sitä tuodaan Lontoon orseljintekijöille suuressa määrin Norjasta ja Ruotsista kauppanimellä "Pustulatous Moss." Kirjassa mainitaan myös, että Linnaeus kertoo siitä saatavan punaista väriainetta ja Witheringin mukaan siitä voidaan valmistaa myös mustaa maalia.
Lichen velleus; Graphis vellea, Gyromium velleum, Gyrophora depressa f. vellea, G. depressa subsp. velleiformis, G. vellea (var. depressa), G. vellerea, Lecidea vellea, Umbilicaria cirrhosa, U. vellea
[englanti navel lichen
· ruotsi grå navellav]
Nahkanapajäkälä kasvaa Euroopan ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Suomessa se on vakiintunut ja elinvoimainen laji.
Varmistamattoman tiedon mukaan jäkälästä saadaan sinistä ja violettia.
Agyrophora stipitata, Agyrophora virginis, Gyrophora rugifera (var. stipitata), G. stipitata, G. virginis (var. stipitata), Omphalodiscus virginis, Umbilicaria rugifera (var. stipitata), U. stipitata Nyl.
[englanti blushing rock tripe
· ruotsi jungfrulav
· norja fjellnavlelav]
Jäkälä kasvaa Euroopan ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Suomessa se on silmälläpidettävä laji.
Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.
Suvun jäkäliä ovat käyttäneet värjäykseen mm. inkat Huyancossa.
Napajäkälää murskataan ammoniakkiliuokseen tai ureaan. Liuoksessa jäkälä alkaa käydä. Jos pää kestää, voi käyttää myös omaa ureaansa. Vahvasti ryypänneen henkilön virtsa on suositelluinta. Testaa väriä parin päivän kuluttua langanpätkillä. Villaan väri tarttuu hyvin, mutta napajäkälän väri kiinnittyy helposti myös tekokuituun. Puuvillaan väri ei tartu. Jos väri miellyttää, kaada seos kattilaan ja lisää vettä ja langat joukkoon. Keittämällä lankoihin tulee helposti ruskeita värisävyjä. Jos lankoja ei keitä, niiden pitää liota käymisliemessä mieluummin vähintään viikon.
Joitakin napajäkäliä käytetään ruokana; esimerkiksi Umbilicaria esculenta (japaniksi Iwa-take tarkoittaa "kivisientä") on Japanilainen arvostettu herkku keitoissa ja uppopaistettuna. Samaa jäkälälajia käytetään kiinalaisessa lääketieteessä.
Jäkälät uusiutuvat hyvin hitaasti, minkä vuoksi niitä pitää koota värjäyskäyttöönkin hyvin harkiten. Jäkälien poimiminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Jäkälän keräämistä varten tarvitset maanomistajan luvan.
Lue lisää orseljista, muista jäkälistä
Lindsay, W. Lauder A Popular History of British Lichens, comprising an account of their structure, reproduction, uses, distribution and classification. Lovell Reeve, Lontoo 1856
Palmstruch, J. W. Svensk botanik. Första Bandet. Andra upplagan. Med Konungens nådigste Privilegium. Carl Delén, Tukholma 1803
Samzelius, Abraham Beskrifning på swenska färgegräsen. Sammandragen 1763. Joh. Lindh. Kongl. priv. bok-tr., Örebro 1765
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit, sienet tai eläimet: Umblicaria; Jäkälät; Orselji tai lakmus