-

Värjäys: Rosa Ruusut

[Rosaceae]

[englanti roses · latina rosa · espanja rosal · portugali roz, rosa · strong>saksa Rose · tanska ros · kreikka rhodon · turkki gl · hindi gulab · arabia werd · persia vrda (vanha), gol (uusi) · armenia vard · aramea vard · koptit verd · japani bara]


Murskattuja ruusunlehtiä on käytetty ruoan punaiseksi värjäämiseen. Ruusun terälehdistä saa väriliemen happamuusarvoja vaihtelemalla vihreitä, purppuroita ja vaaleanpunaisia. Pohjois-Amerikassa ruusuilla on värjätty myös keltaisia ja ruskeita.


Rosa canina Koiranruusu

[englanti brier rose, dog rose, wild rose]


Koiranruusu kasvaa nykyään luonnonvaraisena lähinnä Ahvenanmaalla. Etelärannikollakin sitä tavataan harvoin. Se sisältää paljon kasvihappoja, parkkiaineita, karotinoideja, sekä flavonoideja.

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919).


Rosa glauca Punalehtiruusu

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919).

Rosa rugosa Kurttulehtiruusu, kurtturuusu

[englanti hedgerow rose · mei gui hua · japani hamanasu]

Kurttulehtiruusu kasvaa luonnossa etupäässä Kaakkois-Aasiassa. Ruususta saadaan punaista, punertavanruskeaa ja ruskeaa.

Japanissa kurttulehtiruusua on arvostettu myös sen juurista saatavan keltaisen värin vuoksi. Värillä on värjätty silkkiä.


Rosa spinosissima, syn. Rosa pimpinellifolia Pimpinellaruusu

Juhannusruusu, piikkiruusuu
[englanti burnett rose, pimpernel rose, Scotch rose · ruotsi pimpinellros]

Ruusunmarjan mehua on käytetty värjäysaineena. The Transactions of the Linnean Society of London -julkaisussa (1817) kerrotaan, että veteen liotettu ruusunmarja värjää silkin persikanväriseksi ja alunapuretuksella siitä saadaan kaunis violetti. Värinkesto ei kuitenkaan ole tarpeeksi hyvä kaupalliseen käyttöön, eikä se värjää juurikaan villaa tai pellavaa.

Historia

Japanissa Jinpei Hishinuman valmisti kurttulehtiruusun juurista erityistä ruskeaa väriä (tobi) 1800-luvun alussa. Väriä käytettiin mm. Akita Kihachijo -silkkivaatteissa, joista värin vuoksi tuli suosittuja mm. Osakassa, Kiotossa ja Edossa.

Lähteitä / lukemista

Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Rosa spinosissima (XIV. A Synopsis of the British Species of Rosa.) The Transactions of the Linnean Society of London, 1817
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Rosa