Värjäys: Bryoria Tummalupot

[Parmeliaceae]

[englanti horsehair lichens · ruotsi tagellavar]

Suomessa sekä viher- (Bryoria) että tummalupot on tunnettu partajäkälinä.

On hyvä muistaa, että luppojen ja muiden jäkälien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.

Luppoja on käytetty värjäykseen lähinnä paikallisesti niiden kasvualueilla.

Bryoria capillaris Harmaaluppo

Alectoria cana, A. cana f. cana, A. capillaris, A. degenii, A. implexa var. cana, A. jubata f. cana, A. jubata var capillaris / setacea, A. setacea, Bryopogon canus, B. capillaris, B. implexus f. canus / capillaris, B. implexus var capillaris, B. jubatus f. canus / capillare, B. jubatus var canum, B. setacea, Cornicularia jubata var. cana / capillaris, Parmelia jubata subsp. capillaris, Parmelia jubata var. cana / capillaris
Musta partajäkälä
[englanti pale-footed horsehair lichen · ruotsi grå tagellav]

Harmaaluppo kasvaa luontaisesti koko Euroopassa, Kanadan itä- ja länsirannikoilal ja Yhdysvaltain luoteisissa osissa. Suomen lajitietokeskus kuvaa harmaalupon näin: Veltosti riippuva tai nuorena tupsumainen pensasjäkälä.

Kanadassa elävä alkuperäiskansa, haislat, ovat valmistaneet jauhetusta ja poltetusta luposta mustaa puumaalia. Harmaaluposta on myös värjätty kuituja kellertäväksi tai rusehtavaksi.

Bryoria fremontii Kanadanluppo

Alectoria corneliae, A. fremontii, A. fremontii subsp. dealbata / erikssonii / olivacea / olivacea, A. fremontii var. olivacea / perfertilis, A. jubata, A. jubata subsp. alpina, A. jubata var. fremontii, A. olivacea, A. olivacea subsp. corneliae, A. olivacea var. perfertilis, A. prolixa, A. tortuosa, A. fremontii, A. fremontii subsp. erikssonii, Bryopogon jubatum, B. olivaceus, B. olivaceus subsp. corneliae, B. olivaceus var. perfertilis, B. tortuosus, Bryoria, B. tortuosa, Cornicularia jubata, Eualectoria tortuosa, Evernia jubata, Lichen jubatus, Usnea jubata
[englanti black tree lichen, edible horsehair lichen, tree moss, wile · ruotsi talltagel]

Kanadanluppo on tummanruskea, karvamainen puussa kasvava luppo. Se esiintyy Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja osassa Aasiaa.

Compton (1993) ja Brough (1984) mainitsevat kanadanluposta saatavan vihreän värjäysaineen, mikä olisi poikkeuksellista muihin tummaluppoihin verrattuna: niillä voi värjätä pääasiassa keltaista ja rusehtavaa. Turner (1977) kertoo, että Kanadassa sijaitsevan Brittiläisen Kolumbian alkuperäiskansat käyttivät kanadanluppoa keltaisen värjäämiseen.

Kanadassa elävä alkuperäiskansa, haislat, ovat käyttäneet luppoa keltaisena värjäysaineena. Washingtonin osavaltion alueella asuva lummi-kansa on käyttänyt kanadanluppoa vihreän värjäämiseen.

Amerikan alkuperäiskansat ovat käyttäneet kanadanluppoa myös lääkeaineena ja valmistaneet siitä kuituja, josta on tehty vaatteita köyhemmille ihmisille: luposta tehdyt vaatteet ovat karkeita ja huonolaatuisia, eivätkä esimerkiksi kestä vettä. Se on myös tärkeä perinneruoka-aine.

Bryoria glabra Harsuluppo

Alectoria glabra, Bryopogon glaber, Bryoria fuscescens
[englanti shiny horsehair lichen, wire horsehair lichen]

Harsuluppo esiintyy läntisessä Kanadassa ja harvinaisempana Pohjoismaissa. Se on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

Kanadassa elävä alkuperäiskansa, haislat, ovat valmistaneet jauhetusta ja poltetusta luposta mustaa puumaalia. Lupolla voi värjätä kuituja kellertäväksi tai rusehtavaksi.

Bryoria trichodes

Alectoria trichodes, Setaria trichodes
[englanti inelegant horsehair lichen]

Luppo esiintyy Pohjois-Amerikan ja Japanin pohjoisosissa.

Kanadassa elävä alkuperäiskansa, haislat, ovat valmistaneet jauhetusta ja poltetusta luposta mustaa puumaalia. Lupolla voi värjätä kuituja kellertäväksi tai rusehtavaksi.

Historia

Tummalupot erotettiin viherlupoista (Alectoria) 1970-luvun keskivaiheilla. Turnerin mukaan aiemmin Alectoria jubata -nimellä tunnetut syömäkelpoiset mustat lupot eroteltiin muutamiksi toisilleen läheisiksi Bryoria-suvun lupoiksi. Yleisimmin Alectoria jubata voidaan tulkita kanadanlupoksi.

---

Lupot ovat useiden pohjoisamerikkalaisten intiaaniheimojen tuntemia ja käyttämiä jäkäliä. He mm. valmistivat useista viher- (Alectoria) ja tummaluppolajeista kankaita niille, joilla ei ollut varaa pitää nahkasta tehtyjä vaatteita. Luppoja käytettiin mm. vauvanvaippoina sekä patjana.

Myös Suomessa luppoja on käytetty lääkitystarkoituiksessa mm. haavoissa (verenvuodon tukkeena) ja lihasrevähdyksiin.