-

Värjäys: Areca

[Areca; Palmacea]

Areca catechu Betelpalmu, arekapalmu

[englanti Bombay catechou, areca nut, betel nut, betel palm; drunken date tree (Gerarde 1597) · saksa Arekanüsse (betelpähkinät) · ranska Noix d'Arec (betelpähkinät) · latina Nuces s. Semen Arecae (betelpähkinät); Areca sive Faufel (Gerarde 1597) · arabia faufel · intia supari · malabar pac · pinan(g), cupare, poaz, chakani, chotool]

Kasvi kasvaa luonnonvaraisena Itä-Intiassa; sitä viljellään mm. Intiassa.

Väriainetta (kateku) saadaan keittämällä kasvin punakeltaisista betelpähkinöistä (t. -pippureista). Kukin puu tuottaa vuosittain 200-800 pähkinää. Ne sisältävät mm. jonkin verran parkkihappoa ja punaista väriainetta. Kasvissa on myös suuret määrät tanniinia. Intiassa betelpähkinöistä on valmistettu vaaleanpunaista.

Katekua saadaan myös mm. katekuakaasiasta (Acacia Catechu) (sivulla enemmän katekusta).

Historia

Vielä 1900-luvun alkupuolella arekapähkinät olivat Etelä-Aasian tärkeimpiin kuuluvia myyntitavaroihin, joita vietiin silloisten Ceylonin ja Malakan satamista laivalasteittain Intian muihin satamiin ja Kiinaan. On käytetty värjäykseen myös mm. Afrikassa.

Käyttö

On käytetty puuvillan värjäämisessä ja musteen valmistamiseksi, mutta myös esimerkiksi lapamatolääkkeenä.

Muuta

Betelpähkinöitä käytetään myös piristeenä ja lääketarkoituksiin: kasvin puoliksi kypsä pähkinä leikataan viipaleiksi, kääritään betelpippurin lehtiin, joiden sisäpinnalle sivellään ensin kostutettua poltettua kalkkia. Kun seosta pureksitaan mällinä, sylki värjäytyy punaiseksi ja hampaat mustuvat. Pähkinöillä saattaa olla päihdyttävä vaikutus. Kasvin kukkia käytetään Borneossa pahoinvointilääkkeenä.

Lähteitä / lukemista
Bonsdorff, W & Hintikka, S V & Katara, Pekka & Stigell, R V & Kauppi, Juho Tavarasanakirja. Kirja-osakeyhtiö Tieto, K. F. Puromiehen kirjapaino, Helsinki 1922
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Green, Thomas The Universal Herbal, Caxton Press, Liverpool 1824.