Pelargonidiini

englanti pelargonidin, pelargonidine

[E163d, CAS 134-04-3]

Pelargonidiini on antosyanidi, jota käytetään erityisesti ruokateollisuudessa oranssin värin tuottamiseen. Se reagoi vahvasti pH-muutoksiin. Kukat saavat pelargonidiinin johdosta usein punaisen tai vaaleanpunaisen sävyn. Pelargonidiinin johdannaiset tuottavat myös violettiin taipuvia sävyjä.

C₁₅H₁₁O₅+

The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) mukaan oranssia pelargonidiinia eristettiin ensimmäisen kerran punaisesta pelargonilajista, Pelargonium zonale. Sitä löytyy myös useista muista kukista kuten kiinanasterista (Callistephus chinensis) ja punasalviasta (Salvia coccinea) sekä mm. kidneypavuista, punaisista kurjenpolvista, mansikoista, vadelmista, karpaloista, mustikoista ja granaattiomenasta.

Pelargoniini

pelargonidin 3,5-diglucoside, pelargonin (glycoside)
[englanti pelargonin; punicin · viro pelargoniini]

[CAS 17334-58-6]

Pelargoniini on pelargonidin glugosidi (C₂₇H₃₁O₁₅.Cl). Kukille se antaa yleensä punaisia ja vaaleanpunaisia sävyjä.

Punisiini

[englanti Punicin]

[CAS 211118-98-8]

Myös punisiini on pelargoniinin glykosidi, C₂₉H₅₀O₅. Monet sanakirjat mainitsevat sen synonyyminä pelargoniinille, mutta sen CAS-numerolla kemian tietokannoista ei löydy mainintoja pelargoniinista. Se on keltainen alkaloidi, jota on löytynyt mm. granaattiomenan (Punica granatum) lehdistä saatu keltainen alkaloidi; aine on myös nimetty granaattiomenan latinankielisen nimen mukaan. The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) mainitaan, että punisiini on yksi muinaisen tyroksenpurppuran väriaineista, mutta sittemmin on todistettu, että niissä pääasiallinen väriaine on dibromi-indigo.