Kino

[englanti kino, red gum, bloodwood]

Kino on tummanpunaista (ruskeanpunaista tai kellertävän punaista), lasimaista jauhetta, jota saadaan mm. veripihkapuista (punaisista santelipuista) (Pterocarpus), eukalyptuksesta (Eucalyptus), Butea-suvun kasveista ja Coccoloba uvifera-puusta. Monet nämä puut tunnetaan kino-nimellä. Väri vuotaa puun "haavasta" kuten mahla. Sitä käytetään punaiseksi värjäämisessä.

Kinopunainen (C₂₈H₂₂O₁₁)
Kinotanniinihappo (kino-tannic acid) (C₁₈H₁₈O₈), violettia.

Useita kino-puita arvostetaan myös niiden puuaineksen vuoksi. Tanniinia ja väriaineita sisältäviä jähmetettyjä nesteitä, joita käytetään niin parkitsemiseen, värjäämiseen kuin rohdoksikin. Niitä valmistetaan hapettamalla kylmää (puun kuoresta tai puuaineesta saatua) kinoa sisältävää uutetta ilmassa, jolloin punainen kino alkaa saostua.

Historia

Kino on perinteinen intialainen värjäysaine, jota on käytetty läpi historian. Eurooppalaisiin apteekkeihin ja värjäämöihin se löysi tiensä siirtomaavallan aikoina.

Kinokauppa on edelleenkin rahallisesti melko merkittävää Intian, Sri Lankan ja Bengalin väestölle. Ainakin Intiassa paikka paikoin kinon valutusoikeudet (ainetta saadaan puusta kuten koivun mahlaa, tekemällä reikiä puun kuoreen) antaa valtio eniten tarjoaville. Kinoa kerätään lähes ympäri vuoden, mutta kuivalla kaudella (helmi-maaliskuussa) sen käsittely on helpompaa.

Muuta

Kinoa käytetään myös lääkeaineena esim. kipeän kurkun hoitoon. Eurooppalaiselle lääketieteelle kinon esitteli ensimmäisen kerran John Fothergill vuonna 1757, jolloin Pterocarpus -puusta saatu kino tuotiin Englantiin nimellä Gummi rubrum astringens gambiense - sen alkuperäispaikaksi siis nimettiin länsiafrikkalainen Gambia.