Bisteri

[englanti bistre, brown lambblack, firepit brown · italia bistro fuliggine, bistro organico · unkari bister · ruotsi bister · saksa bister · hollanti bister · manksi daah dhone · puola bistr]

[NBr11]

Kellertävä harmaanruskea, kestämätön väriaine (CnH₂n+2).

Ruskea vesivärinä tai musteena käytetty laveerausväri, joka valmistetaan hiileksi poltetun pyökkipuun juurten tervamaisesta noesta. Millerin mukaan bisteriä valmistettiin noesta sekoittamalla se viiniin, veteen tai lapsen virtsaan- Toisin kuin monista muista kasviväreistä, noesta ei valmistettu substraattipigmenttiä / metallikompleksia, eli siitä ei tehty pigmenttiä ennen maalauskäyttöä. Siihen ei myöskään sekoitettu lisäaineita (kuten liitua), eikä sideaineita. Bisteriä käytetään sekoittamalla sitä arabikumiin ja veteen. Huono valonkesto; hapettuessaan bisteri vaalenee.

Joskus bisteriksi on kutsuttu myös muista lehtipuista valmistettuja (ja muun sävyisiä) vastaavanlaisia väriaineita.

Historia

Väri on tunnettu jo antiikin aikaan. Seymorin mukaan monet 1600-luvun mustepiirrokset maalattiin bisterillä. Vanhin tunnettu kirjallinen maininta on kuitenkin vuodelta 1431 (Jehan Le Begue), mutta Clementin mukaan keskiaikaisessa kirjataiteessa bisteriä käytettiin sekä rajaamispigmenttinä (muiden värien välillä) sekä varjostuspigmenttinä muiden pigmenttien päällä. Bisterin voi tunnistaa mm. useista Rembrandtin piirroksista.

Bisterin nimi on ranskalaista alkuperää.

Käyttö

Pääasiassa vesiliukoisissa väreissä, mutta on mahdollista käyttää myös öljymaalauksessa. Ei suositella freskomaalaukseen, enkaustiikkaan ja temperaan.