-

värjäys: Rumex Hierakat, suolaheinät

[Polygonaceae]

[englanti dock, sorrel · gaeli copag, copaig, samh, ruanaidh]

Suolaheinistä ovat keltaista värjäysainetta valmistaneet mm. Pohjois-Amerikan intiaanit. Rautapuretuksella saadaan aikaan syvää tummanruskeaa, kasvin iästä riippuen ehkä myös mustaa. Siemenistä saadaan alunapuretuksella villaan punaisia värejä. Mm. Huancayossa (Etelä-Amerikka) Rumex-suvun kasveilla on värjätty vihreää. Hierakan lehtiä on käytetty myös kirkastamaan ja syventämään värejä; joskus ne kiedottiin virtsaan sekoitetun väriainepastan ympärille.

Rumex abyssinicus

[mokmoko, choldia]

Etiopiassa naiset etenkin maan pohjoisosassa ovat käyttäneet kasvin punaista väriä käsiensä ja jalkojensa värjäämiseen. Keitettynä väriä käytetään Etiopiassa mm. voin värjäämiseen.

Rumex acetosa Niittysuolaheinä

[englanti Dock Sorrel, Broadleaf Sorrel, Common Sorrel, Cuckoo's Meat, Cuckoo's Sorrow, French Sorrel, Garden Sorrel, Green Sauce, Sorrel, Sour Sauce, Sour Dock, Sour Sabs, Sheep's Sorrel, Wild Sorrel · ranska Oseille sauvage, Grande Oseille, Oseille, Oseille aigre, Oseille commune, des prés, Rumex oseille, Surette · saksa Großer Sauerampfer, Ampfer, Essigkraut, Feldspinat, Großer Ampfer, Pompfer, Ramper, Salatampfer, Sauagompfa, Sauerampfer, Sauerbrot, Sauergras, Sauerlaub, Sauerrammel, Sauersenf, Saura Wanze, Saure Ranze, Surhampfer, Surimuri, Surkeblad, Wiesensauerampfer, Sauerampfer, Wildampfer · gaeli samhadh b, samh, ruanaidh]

Sisältää parkkiaineita. Koko kasvista saa alunapuretteella harmaankeltaista ja harmaanvihreää. Juurista saa alunalla vaaleanpunertavaa tai alkutalvella poimituista juurista alunapuretteella oliivinkeltaista. Ammoniakilla (urea) saadaan aikaan punaisia sävyjä tiilenpunaisesta rusehtavan oranssiin. Kesällä poimituista lehdistä saadaan sinivihreää värjäysainetta; mm. keltit ovat käyttäneet kasvia vihreän värjäämiseen. Niittysuolaheinää on käytetty myös morsinkovärjätyn tekstiilin jälkipuretukseen, jolloin se on lisännyt sinisen värin kestoa.

Lönnrot mainitsee suolaheinän teoksessaan Flora Fennica (1860) ja se mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellenin oppaassa 'Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla' (1905). Lönnrot kertoo lappalaisten ja norjalaisten käyttäneen suolaheinää keltaisen värin saamiseksi. Irlannissa niittysuolaheinän avulla on värjätty vihreää.

Hellenin mukaan kasvi on paras puretusaine mustaksi värjätessä ja keitetään silloin aina rautapadassa. Kasvi käytetään aina ennen kukkimista ja tuoreena.

Rumex crispus Poimuhierakka

[englanti Curly Dock, Crisped Dock, Curled Dock, Narrowleaf Dock, -leaved Dock, Sour Dock, Yellow Dock · ranska Oseille à feuilles frisées,Oseille, Oseille à feuilles crispées, Oseille crépue, Patience crépue, Reguette, Rumex crépu · saksa Krausampfer, Ampfer, Bauchwehsamen, Botterkruut, Butterblätter, Dittiplacke, Docke, Doggenstrupfer, Gaulstengel, Grind-Ampfer, Krausblättriger Ampfer, Krauser Ampfer, Pferdeampfer, Pockenblätter, Rood Leddik, Roode(n) Hinnerk, Roodstrunk, Roßblacke, Roßblacken, Scheißblätter, Schorf-Lattich, Schrepp, Schweichamoura, der's Loch, Streifwurz, Strippkraut, Strümpfelblätter, Tobacksbled ]

Poimuhierakasta saadaan ruskeita, vihreitä ja oransseja väriaineita. Juuri sisältää mm. krysofaanihappoa. Kasvia on käytetty värjäämiseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Rumex cuneifolius

[(E-A intiaanit?) kenthu]

Bolivian alueella kasvilla on värjätty ruskeaa.

Rumex hymenosepalus

[englanti canaigre]

Pohjois-Amerikan intiaanit (mm. hopit) valmistivat kasvista keltaista ja punaista värjäysainetta villan värjäykseen. Navajot valmistivat sen juurista ruskeita ja keltaoransseja värejä.

Rumex obtusifolius Tylppälehtihierakka

[englanti dock (root), butter dock, common wayside dock, round-leaved dock · gaeli copg · ruotsi tomtskräppa · ranska patience sauvage · saksa Ampfer, Grindwurz]


Sisältää parkkiaineita ja vähän antrakinoniglykosideja. Juurista saadaan mustaa ja keltaista; ruskeita sävyjä.

ohjeita

Alina Hellen: 'Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla' -kirjassa (1905/1919) neuvotaan valmistamaan vaaleanruskeanharmaata (4 kg suolaruohoja keitetään rautapadassa neljä tuntia ja kun vesi on jäähtynyt langat jätetään siihen muutamaksi tunniksi) sekä mustaa (4 kg suolaheinää + 1 kg sinilastua ja 6-8 litraa lipeää).

---

Monet hierakat ovat rohtokasveja, erityisesti poimuhierakka (Rumex crispus).

Suolaheinien lehdissä on kaliumoksalaattia, joka saa lehdet maistumaan suolaisilta.