-

värjäys: Rosa Ruusut

[Rosaceae]
englanti roses · latina rosa · espanja rosal · portugali roz, rosa · saksa Rose · tanska ros · kreikka rhodon · turkki gl · hindi gulab · arabia werd · persia vrda (vanha), gol (uusi) · armenia vard · aramea vard · koptit verd · japani bara

Murskattuja ruusunlehtiä on käytetty ruoan punaiseksi värjäämiseen. Ruusun terälehdistä saa väriliemen happamuusarvoja vaihtelemalla vihreitä, purppuroita ja vaaleanpunaisia. Pohjois-Amerikassa ruusuilla on värjätty myös keltaisia ja ruskeita.

Rosa canina Koiranruusu

[englanti brier rose, dog rose, wild rose]

Koiranruusu kasvaa nykyään luonnonvaraisena lähinnä Ahvenanmaalla. Etelärannikollakin sitä tavataan harvoin. Se sisältää paljon kasvihappoja, parkkiaineita, karotinoideja, sekä flavonoideja.
Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellenin oppaassa 'Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla' laajennetussa painoksessa (1919).

Rosa glauca Punalehtiruusu

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellenin oppaassa 'Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla' laajennetussa painoksessa (1919).

Rosa rugosa Kurttulehtiruusu, kurtturuusu

[englanti hedgerow rose · mei gui hua · japani hamanasu]

Kurttulehtiruusu kasvaa luonnossa etupäässä Kaakkois-Aasiassa. Ruususta saadaan punaista, punertavanruskeaa ja ruskeaa.

Japanissa kurttulehtiruusua on arvostettu myös sen juurista saatavan keltaisen värin vuoksi. Värillä on värjätty silkkiä.

Rosa spinosissima Piikkiruusu

[englanti burnett rose, pimpernel rose, scotch rose]

Ruusunmarjan mehua on käytetty värjäyaineena. Veteen liotettuna se värjää silkin persikanväriseksi ja alunapuretuksella siitä saadaan kaunis violetti. Värinkesto ei kuitenkaan ole tarpeeksi hyvä kaupalliseen käyttöön.

historia
Japanissa Jinpei Hishinuman valmisti kurttulehtiruusun juurista erityistä ruskeaa väriä (tobi) 1800-luvun alussa. Väriä käytettiin mm. Akita Kihachijo -silkkivaatteissa, joista värin vuoksi tuli suosittuja mm. Osakassa, Kiotossa ja Edossa.