-

värjäys: RHAMNUS Paatsamat

[Rhamnaceae]

englanti buckthorn, highwaythorn, waythorn, hartsthorn, ramsthorn

Useista paatsamista saadaan keltaista tai vihreää väriä värjäykseen. Ramnetiini [NY13] on väriaine, jota saadaan joidenkin paatsamalajien puolikypsinä kuivatuista marjoista. Paatsamista saadaan myös emodiini ja frangulaemodiini -nimisiä antrakinoniväriaineita [NY14, NG2], ksantoramiinia [NY13, NG2], kversitiinia [NR1] (quercetin / meletin, sophoretin) sekä kemferolia, joka on orapaatsaman (Rharmnus catharticus) pääasiallinen väriaine.

Paatsaman marjoista valmistettua keltaiseen tai kullankeltaiseen väriin ja itse marjoihin viitataan mm. nimillä Persian berries tai Hungarian berries; orapaatsaman (Rhamnus cartharticus t. cathartica tai Rhamnus infectorius) kuivattuja marjoja on puolestaan myyty nimellä 'French berries'. Myös kuoresta saadaan keltaista värjäysainetta.

Kiinassa paatsamasta valmistetaan mm. vihreää lakkaväriä (kiinanvihreä, lokao).

Paatsamista saatavaa mustaa väriä kutsutaan myös nimellä logwood - vrt. Haematoxylon.

Rhamnus cartharticus t. cathartica Orapaatsama

[englanti Buckthorn, Blackthorn, Common Buckthorn, European Buckthorn, Hart's Thorn, Hartsthorn, Highway Thorn, Purging Blackthorn, Purging Buckthorn, Ram's Horn, Ram's Thorn, Rhamnus, marjat rhine berries · ruotsi vägtorn · saksa Kreuzdorn, Amselbeere, Blasengrün, Chelgerli, Echter Kreuzdorn, Färbedorn, Färberbeere, Feldbeerbaum, Gelbbeere, Gemeiner Kreuzdorn, Hexendorn, Hirschdorn, Purgier, Purgierbeere, Purgierdorn, Purgier-Kreuzdorn, Purgir-Wegdorn, Rhamnus, Saftgrünstrauch, Schweinsdorn, Schyßbeeri, Sinngrün, Stechdorn, Tintenbeerstaude, Wachenbeere, Wegdorn, Wersenbeerstrauch, Wiepeldorn · ranska Nerprun purgatif, Bourge-épine, Bourgue épine, Épine noire, Nerprun, Nerprun cathartique, Nerprun officinal]

Suomenkielisiä nimityksiä: mäkipaatsama

Orapaatsama kasvaa mm. Turkissa, eteläisessä Ranskassa ja Espanjassa; Suomessa lähinnä Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Se kasvaa noin kolme metriä korkeaksi ja eroaa ulkonäöltään korpipaatsamasta huomattavasti. Myrkyllinen. Myrkky haihtuu vain kuivattamalla.

Orapaatsaman (kypsien) marjojen mehusta tehdään arabikumiin ja kalkkiveteen sekoittamalla 'sapenvihreää' [Verde vessie, sap green, verd de Vessie, bladder green], nopeasti haalistuvaa lakkaväriä.

Marjoista saadaan myös keltaista lakkaväriä [englanti spincervino yellow], jota on käytetty mm. karttojen ja paperin värjäämiseen. Marjojen pääasiallinen väripigmentti on kemferoli.

Orapaatsaman kuivattuja marjoja on myyty nimikkeellä French berries.

Elias Lönnrot: Marjoista, lokakuussa kypsyvistä, valmistetaan alunoin vehreätä maaliväriä. Kuori painaa keltaista.

Rhamnus frangula t. Frangula alnus Korpipaatsama

[englanti buckthorn, alder buckthorn, columnar buckthorn, black dogwood, frangula bark, black alden tree; Laxatiue Ram, Waythorne, and Buckthorne (Gerarde 1597) · ruotsi brakved · saksa Gewöhnlicher Faulbaum, Abfiehrstrauch, Abführstrauch, Almer, Amselbaum, Amselkirsche, Amselkirschenbaum, Brechwegdorn, Chrottebeeri, Drosselbaum, Faulbaum, Faulholz, Frangen, Gelbholz, Gelbholzbaum, Gichtholz, Glatter Wegdorn, Grindholz, Hundsbeere, Läuseholz, Mausbaum, Pfeilbaum, Pulverholz, Pulverholzbaum, Schusterholz, Schwarze Schießbeere, Schwarzholz, Spargelbeerbaum, Spergelbaum, Spillbaum, Spörkel, Sprickel, Spröcker, Stinkbaum, Tintenbeere, Wegdorn, Zabbestrauch, Zapfenholz, Zweckenbaum, Zweckenholz · ranska Bourdaine, Aulne noir, Aune noir, Bois à poudre, Bois-noir, Bourgène, Coudrier noir, Frangule, Nerprun bourdaine, Nerprun des teinturiers, Rhubarbe des paysans · italia Spino Merlo; Spino Zerlino, Spino Cernino (Gerarde 1597) · Rhamnus solutinus; Spina infectoria; Burgispina; Bacca Rhenana (Gerarde 1597)]

Suomenkielisiä nimityksiä: aropaatsama, heisipuu, koiranhöysi, koirankusipuu, ojakka, paatain, paaterma, paatsain, paatsas, paatsin, paatama, paattama, pahjatin, pahtana, pajahdin, pajahka, pajahtama, pajahtin, pajakas, pajake, pajakka, pajatin, pajatsi, pajatsin, pajatti, pakatsin, pakatsu, patsama

Pensaskasvi, joka saattaa kasvaa 7-8 metriseksi. Lähes kaikkialla maailmassa; luontaisin kasvupaikka Eurooppa ja pohjois-Aasia. Kasvaa luonnonvaraisena myös Suomessa. Myrkyllinen. Myrkky haihtuu vain kuivattamalla. Sisältää mm. parkkiaineita.

Käytetään mm. puuvillan, silkin ja villan värjäykseen. Usein suositellaan, että kuorta säilötään noin vuosi ennen värjäämistä.

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellenin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905). Kuorta on käytetty värjäykseen paljon mm. Venäjällä ja se on ollut yleisesti värjäyskäytössä koko Euroopan alueella.

Korpipaatsaman kuoresta saadaan keltaista värjäysainetta, Hellenin oppaan mukaan väkevää pronssinkeltaista väriä ja joidenkin ohjeiden mukaan ruosteen sävyjä. Rautasuoloihin sekoitettuna kuoresta saa mustaa. Suomalaisia kasvinimiä -artikkelissa (Luonnon ystävä 8-9, 1906) on mainittu kuorista saatava punainen väri: Rhamnus frangula, pajastin. Kuoret värjää punaista; puusta vanteita pieniin astioihin. Värjäämistä varten otetaan kuoret ja annetaan kuoritukkujen vähän mädätä maassa. Emäntälehden artikkelissa Värjääminen kotimaisilla kasviaineilla. (10, 1908) mainitaan, että jos paatsamalla pronssinkeltaiseksi värjätyt langat pannaan kylmään lipeään, väristä tulee tiilenpunaista.
Lehdistä saadaan keltaista väriainetta ja ruosteen eri sävyjä; rautasuoloilla se muuttuu mustaksi.
Puolikypsistä marjoista saadaan vihreää, kypsistä erilaisia sinisen ja harmaan sävyjä.
Marjoista ja lehdistä saadaan myös mustia ja ruskeita sävyjä; muinoin apuna on käytetty lipeää.

1700-luvun lopun tekstissä varoitetaan sekoittamasta korpipaatsaman marjoja orapaatsaman marjoihin:

The fruit of the first sort is often brought into the markets of London, and sold for Buckthorn berries; of which cheat, all such as make syrup of Buckthorn should be particularly careful; they may be easily distinguished by breaking the berries and observing how many seeds are contained in each, the berries of this tree having but two, and those of Buckthorn generally four seeds in each berry, and the juice of the latter dies paper of a green colour.
[Philip Miller: Gardeners Dictionary. 8. painos, Lontoo 1768]

Kahviruuniksi värjättiin myös pakatsinkuorilla. Ne kuivattiin uunissa vienossa lämpimässä ja sitten keitettiin vedessä useampia tunteja, että vesi tuli punaisen näköistä. Sitte pantiin langat päälle ja keitettiin vähän aikaa ja nostettiin sitte valumaan. Sitte harattiin kuoret pois padasta, johon sitte pantiin alunaa ja sitte taas langat kiehumaan. Keitettyä nostettiin valumaan ja kuivattiin.
[Vanhoja värjäystapoja, Kotitaide 6, 1902]

Kuori värjää villaisen keltaiseksi ja marjat vehreäksi, kun aine on ensin koivunlehdillä keltaiseksi painettu. Marjoja käytetään monin tavoin värjäyksiin; keitetään sekä marjat että lehdet miedossa lipeässä ja värjätään sillä. Jota tummemmaksi väri tahdotaan, sitä selkeämpää lipeää otetaan.
[Luonnonväri reseptejä, Kotitaide 3, 1903; poimittu Lönnrotin toimittamasta Suomen kasviosta]

Paatsamalla (Rhamnus) värjättiin "hurstuhii" punertaviksi.
[Kokoelma lääkekasveja Uudeltakirkolta (V. l.)., Luonnon ystävä 6, 1908

Rhamnus caroliana

[englanti buckthorn]

Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Rhamnus infectorius

Kasvista saatiin ainakin entisen Iranin alueella keltaista värjäysainetta. Saattaa olla, että kasvin väriä käytettiin myös pigmenttikäyttöön.

Rhamnus purshianus / purshiana Sagrada

[englanti (Californian) buckthorn, cascara sagrada, sacred bark, chittem bark, bearwood, bearberry, coffeeberry bark, mountain cranberry bark, Persian bark · ven. kushina, joster · saksa amerikanische faulbaumrinde · makah k!labuq!wacbupt · skagit tatsa'bats · squaxin k'ladyats]

Ruskea. Kasvaa Pohjois-Amerikassa, viljellään myös mm. Keniassa. Kuori kerätään keväällä ja alkukesästä ja kuivatetaan auringossa.

Kuoresta saatavaa vihreää väriainetta on käytetty villan värjäämiseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Nimitys cascara sagrada on espanjaa ja tarkoittaa pyhää kuorta (alunperin nimeä käytettiin Rhamnus californica -puun kuoresta; amerikan intiaanit pitivät puuta pyhänä, jolloin espanjalaiset papit nimesivät kuoren 'pyhäksi').

Rhamnus chlorophorus, R. globosus

[englanti buckthorn · ranska Le nerprun · (kiina?) Pa-bi-lo-za, po-piu-lo-chou]

Aasiassa kasvavan puun kuoresta on valmistettu mm. kiinanvihreää.

Rhamnus utilis

[englanti Chinese buckthorn, China green · ranska verde delle Cina · (kiina?) Hom-bi-lo-za, hong- pi - to - chou ]

Aasiassa kasvavan puun kuoresta on valmistettu mm. kiinanvihreää; Rhamnus utilis - puun kuoresta valmistettu vihreä lokao oli kirkkaampaa kuin R. chloropuksen kuoresta valmistettu, mutta molemmat tunnettiin lokao-nimellä. Sekä Rhamnus utilis että R. chlorophorus -puita on käytetty vihreän värjäykseen myös Persiassa: sekoitukseen lisättiin myös indigoa ja näin aikaan saatu vihreä tunnettiin "Profeetan vihreänä".

Euroopassa puuta kasvatetaan lähinnä koristekasvina.

historia

Keskiajalla juutalaisten hatut värjättiin keltaisiksi mm. paatsamalla, jotta heidät erotettaisiin kristityistä. Tavan on uskottu periytyneen keltaisista turbaaneista, joita kristittyjen ja juutalaisten piti pitää persialaisten käskystä 800-luvulla.

1600-luvulla paatsamista alettiin valmistaa keittämällä vesiväripigmenttiä, sap green (sapenvihreä), joka ei kuitenkaan ollut kovin hyvä pigmentti.

Lönnrot mainitsee paatsamat teoksessaan Flora Fennica (1860).

ohjeita

Alina Hellenin Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905) -kirjassa neuvotaan, että jos paatsamalla värjätyt langat pannaan kylmään lipeään, saadaan tiilenpunaista väriä. Vuoden 1919 täydennetyssä painoksessa neuvotaan: Tuomen- ja paatsamankuorien tulee mieluiten olla 6 kuukauden vanjoa ennenkuin niitä käytetään värjäämiseen. Lisäksi sanotaan, että jos paatsamankuoria säilytetään kosteassa paikassa, että ne maatuvat, niistä saadaan verrattain voimakas punainen väri. Muita paatsaman avulla valmistettuja värejä kirjasessa on alunan avulla aikaansaatu keltaisenruskea ja alunan, indigon ja krapin avulla aikaansaatu tummanruskeanvihreä.

---

Paatsamia on käytetty lääkekäyttöön ja nykyäänkin paatsaman kuori ja hedelmät kuuluvat lääkeluetteloon. Niitä saa valmistaa vain lääketehtaassa ja myydä apteekissa. Paatsaman kuorta on käytetty ummetuksen lääkinnässä. Kuivatun kuoren käyttäminen lääkkeenä saattaa johtaa riippuvuuteen. Myös Pohjois-Amerikassa kasvavaa sagradaa on käytetty ummetuslääkkeenä.

Jonkin verran keltaista lakkaa ja sapenvihreää väriä on käytetty aikoinaan myös elintarvikkeiden värjäämiseen.

Korpipaatsamaa on käytetty myös hienon ruudin valmistuksessa (englanninkielinen black dogwood viittaa siihen, samoin saksan Pulverholz).

muuta

Katso myös: luonnonkeltaiset ja luonnonvihreät, kiinanvihreä

Lähteitä / lukemista

Calvert, Crace On Recent Scientific Discoveries as Applied to Arts and Manufactures. Of Colour obtained from Coal Tar Products. Julkaisussa: Journal of the Society of Arts 274, 19.2.1857.
Finlay, Victoria Colour. Travels Through The Paintbox. Sceptre; Hodder and Stoughton, Lontoo 2002
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Miller, Philip Gardeners Dictionary. 8. painos, Lontoo 1768
Köhler's Medizinal-Pflanzen in naturgetrenen Abbildungen mit kurz erläuterndem Texte.. Verlag von Fr. Eugen Köhler, Gera-Untermhaus, 1887.