-

värjäys: Prunus Tuomen suku

[Rosaceae]


Prunus americana

[englanti wild plom]

Kirkkaanpunainen värjäysaine; sitä ovat käyttäneet mm. Pohjois-Amerikan intiaanit. Navajot valmistivat puun juurista purppuraväriä.

Prunus Birginiana

[englanti cherry · navajot shashaa']

Navajot käyttivät kasvia ruskeaksi värjäämiseen.

Prunus domestica Luumu

[englanti plum tree, bullace, prunes]

Juurista ruskeaa.

Tummanpunaista on valmistettu sekoittamalla yhtä paljon villiluumun kuorta ja Sanguinaria canadensis -kasvia.

Prunus melanocarpa

[englanti chokecherry]

Navajot valmistivat puun juurista ja kuoresta ruskeaa väriä. Oksista ja lehdistä saaadaan myös keltaisia ja oransseja värejä.


Prunus padus Tuomi

[englanti bird cherry, may bush, mayday tree]

Tuomen kuorta ja marjoja voidaan käyttää erilaisiin värjäystarkoituksiin. Tuomenmarjoista saadaan hentoa lilaa, kuoresta ruskeaa ja lehdistä keltaista. Pohjois-Amerikassa kasvin kuorella on värjätty vaaleanpunaista.

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellenin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905), sen mukaan kuoresta saadaan punakeltaista väriä. Vuoden 1919 täydennetyssä painoksessa mainitaan myös: lehdistä ja marjoista yhdistettynä saadaan keltaisenvihreätä väriä.

Prunus persica Persikka

[englanti peach]

Alunperin Kiinasta kotoisin oleva puu, nykyään viljellään lämpimissä maissa. Lehdet korjataan syksyisin ja niitä voi käyttää joko tuoreena tai kuivattuna.

Kuivatuista lehdistä saadaan keltaista väriä, mutta se ei ole pysyvää.

Prunus salicina

[englanti Japanese plum]

Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Prunus serotina Kiiltotuomi

[englanti black cherry, rum cherry, virginian prune, wild cherry, cabinet-cherry, whisky-cherry, bitter cherry, pin cherry]

Suuri pohjoisamerikkalainen puu, kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi. Kuoresta saadaan vaaleanpunertavia vaaleanruskeita, myös juurista saadaan väriä. Pohjois-Amerikassa puun kuoreslla ja lehdillä on värjätty harmaata, vihreää ja punaista.

Puun kuorta on käytetty yskänlääkkeenä.

Prunus spinosa Oratuomi

[englanti sloe, blackthorn · gaelilaiset kielet draighean, preas nan airnaig · saksa Schledorn, Schwarzdorn · ranska prunellier · hollanti sleedoorn]

Suomessa oratuomi kasvaa luonnossa vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa. Oratuomen hedelmät sisältävät parkkiaineita, kukat mm. kemferolia ja kversetiinia ja leehdissä on flavonoideja. Puusta saadaan sinistä, ruskeaa, kirkkaanpunaista ja alunapuretuksella oranssia.

Kaswitarha -lehdessä nr.1 vuodelta 1907 mainitaan: Kun kuorta keitetään lipeässä, saadaan siitä punaista väriä villakangasta varten. Kuivat hedelmät antavat samoin punaista väriä.

Oratuomen jauhetusta kuoresta valmistettu muste oli yleinen aikaisella keskiajalla. Kuoren annettiin maatua sadevedessä, kunnes astian pohjalle syntyi musta tahna. Ylimääräinen vesi kaadettiin pois ja tahna kuivattiin.

Prunus virginiana Virginiantuomi

[englanti chokecherry]

Kuoren sisäosista saadaan punaista värjäysainetta. Sitä ovat käyttäneet mm. Pohjois-Amerikan intiaanit.

historia

Persikka (Prunus persica) ja aprikoosi (Prunus armeniaca) mainittiin kiinalaisissa kirjoituksissa jo 2000 eaa. Oletetaan, että aprikoosit kulkeutuivat Kreikkaan Aleksanteri Suuren mukana - viimeistään kreikkalaiset tunsivat aprikoosin 330 eaa.

ohjeita

Alina Hellenin Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905) -kirjassa neuvotaan: Tuomen- ja paatsamankuorien tulee mieluiten olla 6 kuukauden vanhoja ennenkuin niitä käytetään värjäämiseen. Muita tuomen avulla aikaansaatuja värejä kirjasessa: vaaleanruskea (+aluna), sinivihreä +aluna, indigoliuos)

---

Tuomen kuoria ja pieniä oksia on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Prunus serotina-puun hedelmiä on pitkään käytetty rommien ja brandyn mausteena (englanninkielinen nimi rum cherry).

Persikan lehtiä on käytetty lääkityksenä mm. raskauden aikaiseen aamupahoinvointiin. Lehdillä on myös laksatiivinen vaikutus.

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Hellen, Alina Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Neljäs lisätty painos, KVS:n käsiteollisuuskirjasto N.o 13, Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki 1919
Köhler's Medizinal-Pflanzen in naturgetrenen Abbildungen mit kurz erläuterndem Texte.. Verlag von Fr. Eugen Köhler, Gera-Untermhaus, 1887.