-

umbra (luonnon | poltettu)

[englanti (raw, burnt) umber, mineral brown, natural brown iron oxide, euchrome, Italian earth, mineral brown, Sicilian brown · ruotsi umbra; turkisk umbra, siciliansk umbra, cyprisk umbra · norja umbra (rÅ | brennt), umbra cyprisk (Kyproksen umbra) · saksa umbra, Kaledonischbraun, Kastanienbraun, Mulm, Rehbraun, Sammetbraun, Cyprischgrün · hollanti rauwe omber · ranska terre d'ombre | terre d'ombre (naturelle |brle) · latina umbra, brunum, cicerculum, lapis fissus · espanja terra sombra, umbra · katalaani terra ombra (natural|tostada) · italia terra ombra, terra d'ombra (naturale | bruciata), bruno di Roma, bruno di Sicilia, bruno di Turchia, sombra de Italia, sombra de Venecia, terra d'ombra di Cipro, terra fine di Turchia · unkari umbra (timföld) · tsekki umbra (plen) · puola umbra (naturalna | palona) · venäjä umbra (naturalnaja | zzonaja) · sinopsis pressior]

Umbra on latinaa ja tarkoittaa varjoa. Sananmukaisesti esim. italian terra d'ombra tarkoittaa 'varjon maa'.

[PBr7, CI 77499 (77491, 77492)]

Umbra

Epäorgaaninen vihertävän ja punertavan ruskea kivennäisväri, eurooppalainen umbra on usein suurelta osain goetiittia. Ruskean umbran sävyt syntyvät myös limoniitista. Muuten kuten sienna, mutta sisältää enemmän mangaadioksidia. Korkea mangaaniokdisipitoisuus muuttaa väriä keltaruskeammaksi. Kalsinoimalla umbrasta saadaan syvää punaruskeaa. Ei täysin transparentti pigmentti.

FeO(OH)
Fe2O3 · MnO2

Fe2O3 · Al2O3 · SiO2 2H2O · MnO2

Parhailla umbrilla on lämmin, punertavanruskea väri, jossa on vähäinen vihertävä pohjasävy. Joidenkin lähteiden mukaan tummanpunaisia ja ruskeita umbravärejä (sisältävät rautaoksideja 45-70% ja mangaanioksidia 5-20%) mainattiin aikoinaan Italian Umbriasta, nykyään lähinnä Kyprokselta.

Sen parhaita sinertäviä variaatioita Kyprokselta -
historia

Historiallisten merkintöjen mukaan umbra on saanut nimensä joko Italian Umbrian mukaan, josta sitä on kaivettu tai joidenkin mukaan latinan sanasta ombra, varjo. Myöhemmin umbra on yleistynyt tarkoittamaan yleensäkin tietynsävyisiä ruskeita maavärejä, tai tiettyä ruskeaa sävyä. Toisten lähteiden mukaan ruskea pigmentti on saanut nimensä nimenomaan siitä, että pigmenttiä käytettiin nimenomaan maalauksessa varjojen korostamiseen.

Umbraa on ollut saatavilla aikojen alusta, mutta pigmentti tuli todennäköisesti yleiseen käyttöön eurooppalaisessa taiteessa vasta 1400-luvun lopulla; joidenkin mukaan 1500-luvulla. Umbraa on käytetty länsimaalaisessa maalaustaiteessa mm. korostamaan ihon tummia varjoja.

Umbraa tuotiin pääasiassa Turkista.

nimiä

Ruskeita umbravärejä (sisältävät mangaania) löytyy mm. Kyprokselta, Italiasta ja Hollannista. Hyvälaatuista umbraa saadaan Italiasta, paraslaatuisin Kyprokselta (Turkey umber). Aitoa Kyproksen umbraa on edelleen saatavilla. Hienoin Kyproksen umbra saattaa sisältää jopa 16% mangaanioksidia, englantilainen umbra sisältää mangaania yleensä 7%, ukrainalainen 4% ja saksalainen 1-2%. Kyproksen umbrassa on hieman sinertävä pohjasävy.

Spanish brown, Euchrome, mineral brown ja Jacaranta ovat poltettua umbraa.



Polttamatonta umbraa ovat mm. Sicilian brown ja terra ombre.



Cappagh brown on irlantilainen umbraa sävyltään muistuttava, permanentti luonnonväri, mutta huonompilaatuinen.



Mahogany brown on tummimmista poltetun siennan sävyistä tai poltetusta umbrasta valmistettu lakka (vrt. mahogany red).



käyttö

Käytetään mm. öljy-, alkydi- akryyli-, guassi-, tempera- ja vesiväreissä sekä pastelleissa.



muuta

Katso myös sienna; siennavärien mangaanipitoisuus on umbravärejä pienempi.



Lähteitä / lukemista
Finlay, Victoria Colour. Travels Through The Paintbox. Sceptre; Hodder and Stoughton, Lontoo 2002
Gettens, Rutherford J & Stout, George L Painting Materials. A Short Encyclopaedia. D Van Nostrand Company, New York 1947
Janson, Jonathan Essential Vermeer [essentialvermeer.20m.com | 09I04]
Järvelä, J Maalarin aine- ja ammattioppi. WSOY, Porvoo 1956
Will, Raymond & Kishi, Akihiro Pigments. CEH Marketing Research Report. Chemical Economics HandbookSRI International 2001

Pigmenttikuva Iconofilen [www.iconofile.com] luvalla