Lakat, hartsit, vernissat...

[englanti lacque · tiibet skag (punaruskea)]

Monien kasveista tai eläimistä saatujen väriaineiden yhteydessä puhutaan lakoista, vaikka eri tarkoiteta suoranaisesti lakkamaista väriä. Näissä yhteyksissä "lakka" on väännös englannin substraattipigmenttiä tarkoittavasta lake-sanasta. Substraattipigmentti muodostuu, kun kasveista tai eläimistä saatava orgaaninen väriaine sekoitetaan jonkun muun aineen, usein metallin kanssa.

Latinan lacca viittaa sekä Kerria lacca -kirvaan että siitä saatavaan punaiseen väriaineeseen, joka suomessakin tunnetaan lakkavärinä (engl. lac). Se on kyseisen kirvan hartsimaista eritettä.

Dammarhartsi

Useiden puiden kovaa hartsia nimitetään dammarhartsiksi. Pääasiassa dammarhartsia saadaan Intiasta ja aiemmin se luokiteltiin viiteen eri kauppalajiin: värittömään tai kellertävään, harmaanrusehtavaan, vaaleanpunaiseen (punainen dammar), tummanruskeaan ja mustaan. Dammarhartsi liukenee hyvin tärpättiin ja lakkabensiiniin, mutta spriihin ei kovin hyvin. Vaaleinta dammarhartsia on käytetty aiemmin mm. karttojen yms. paperipintojen lakkaamiseen ja valkoisen emalin valmistuksessa. Ultraviolettivalo nopeuttaa hartsin kellastumista huomattavasti.

Gum Elemi, resin elemi

1600- ja 1700-luvuilla elemillä viitattiin yleensä brasilialaiseen Icaeiu-suvun puista saatuun pihka-aineeseen. Nykyään sillä viitataan usein Burseraceae-suvun trooppisista puista saatuun aineeseen.

Vihertävän keltaista puolitransparenttia pihka-ainetta, jota saadaan egyptiläisestä Amyris elemifera -kasvista ja meksikolaisesta Elaphirium elemiferum -kasvista. Vaaleankeltaista ja alkoholiin liukenevaa manilla elemi -ainetta tuodaan Filippiineiltä (todennäköisesti Cananarium commune-kasvista).

Sitä käytetään mm. musteen, lakkojen ja vernissan valmistukseen. Miellyttävä tuoksi kartkottaa ötököitä. Liukenee nopeasti lämpimään alkoholiin ja myös tärpättiin, muttei veteen. Pehmeää; pitää sekoittaa kovempiin hartseihin.

Hartsit ovat mm. puiden (etenkin havupuiden) luonnollisia kasvunesteitä. Puissa hartsi esiintyy haihtuviin öljyihin sekä lasvien kumiaineeseen liuenneena. Neste on juoksevaa niin kauan, kun kuori suojaa sitä, mutta ilman kanssa kosketuksiin jouduttuaan eteeriset öljyt hapettuvat ja neste muuttuu kovettuneeksi pihkaksi. Balsameiksi kutsutaan niitä pihkalajeja, joiden liotinaineet haihtuvat hitaasti ja jotka siksi ovat notkeita kauemmin. Hartsi erotetaan pihkasta kuumentamalla sitä veden kanssa: haihtuvat öljyt poistuvat vesihöyryn mukana ja jäljelle jää siivilöitävä hartsi.

Kopaali

[englanti anime, gum anime, copal · ranska gomme anim, gomme kopal · saksa Kopale]

Asteekkien copalliquahuitl oli erään hartsipuun nimi.

Kopaalilla tarkoitetaan erilaisia meripihkan kaltaisia luonnonhartseja ( jotka sulavat korkeassa lämpötilassa), mutta myös eräänlaista fossiilijätettä, jota löytyy maasta muutaman metrin syvyydestä. Se on syntynyt aikanaan, kun muinaisajan havupuista valuneen pihkan päälle on kasautunut maakerroksia (= fossiiliset kopaalit). Englannin anime ja ranskan anim viittaavat kopaalin sisältämiin eläinten jäännöksiin. Niitä on käytetty aikanaan mm. lakkavernissojen valmistuksessa. Kopaalit sulavat melko alhaisissa lämpötiloissa (100-250°C), mutta liukenevat öljyyn ja muihin liuotusaineisiin korkeissa lämpötiloissa.

Kopaalia saadaan useista kasveista: sansibarinkopaali - Trachylobium mossambicence -hernekasvista; länsiafrikkalainen kopaali Copaifera-lajin kasveista; meksikoilainen kopaali (anim; monet pitävät parhaana) Hymenaea courbaril-kasvista; manilakopaali Ahathis dammara-havupuusta ja kaupikopaali Agathis australis -havupuusta. Myös Guibourtia-suvun kasveista. Sansibarin Trachylobium hornemannianum-kopaalia pidetään huonolaatuisena ja sitä käytetään Intiassa ja Kiinassa vain karkeiden lakkojen valmistukseen.

Kopaalilajeja ovat mm. kovat sansibar, lindikopaali, kongokopaali, kamerunkopaali, punainen angolakopaali, Sierra Leonen piikopaali sekä keltainen ja valkoinen benguelakopaali; keskikovat kaurikopaali, keltainen manilakopaali ja valkoinen angolakopaali; pehmeitä mm. hymeneakopaali.

Meripihka

[englanti amber]

Fossiloitunutta puunpihkaa, meripihkaa - maailman vanhinta kopaalia. Meripihkan iän arvellaan olevan n. 100 000 vuotta, jotkut uskaltavat veikata miljoonaakin vuotta. Meripihkaa on saatu enimmäkseen Itämeren eteläisiltä rannikkoseuruilta ja merestä. Järvelän Maalarin aine- ja ammattioppi -kirjan (WSOY 1956) mukaan: Sen etsintä sekä tuotteiden valmistus siitä on vuodesta 1867 ollut Preussin hallituksen monopolina,j oten kukaan ei ole saanut myydä löytämiään meripihkakappaleita muille kuin monopolille, joka myös itse harjoittaa sen etsimistä. Saadut ihkakappaleet viedään valtion tehtaisiin, joissa ne huolellisesti erotellaan. Parhaat palat muokataan koruiksi ja huonoimmat sekä korujen valmistuksessa saadut jätteet sulatetaan valmiiksi, öljyihin liukoisiksi kopaaleiksi, jotka myydään lakkatehtaille lakkoihin käytettäviksi. Saman kirjan mukaan meripihkalakka tunnettiin vielä 1900-luvun alussa parhaana ja kestävimpänä huonekalu- ja lattialakkana.

Musta vernissa

[englanti black varnish, japan]

Mikä tahansa öljyinen vernissa, jossa bitumi korvaa luonnonkumin tai pihkan. Halvin musta vernissa on brunswickinmusta (brunswick black; bitumin ja lakkabensiinin sekoitus). Berliininmusta (berlin black) sisältää kasvipohjaista mustaa tai hiilimustaa.

Sandrakki, sandrakka

[englanti sandrach · saksa gummi sandarak · ranska sandarace]

Aiemmin sandrakka-nimeä käytettiin mm. orpimentista, realgaarista, muutamista maaväreistä, lyijykeltaisesta ja joskus myös sinooperista. Keskiajalta lähtien sandrakka on tarkoittanut nimenomaan sandrakka-hartsia.

Valkoista tai keltaista tai punertavaa pihkaa, käytetään mm. vernissan ja lakkojen valmistukseen. Joidenkin lähteiden mukaan sandrakka oli myös ensimmäisiä permanentteja maaliaineita.

Sandrakka sulaa noin 140 C asteessa. Laadukkainta on Pohjoisafrikassa valmistettu sandrakka (Mogador-Sandarak), jota valmistetaan pääasiassa Algeriassa ja Marokossa.

Saadaan mm. näistä kasveista:
· Callitris - suvun havupuut (yleisin Callitris quadrivalvis / luoteis-Afrikka; vastaavia myös kiinalaisesta Callitris sineusis ja eteläaustralialaisesta Callitris reessii (pine gum) -puista); transparentti hartsi.
· Tetraclinis articulata
· Thuja articulata [tuija, sandarac, cedar]
· Katajasta (Juniperis communis) saatavaa pihkaa myytiin aiemmin saksalaisena sandrakkana (german Sandarak); true sandarac.

Sellakka

[englanti shellac]

[NR25 75450]

Elastinen ja sitkeä hartsi, keltainen, punainen, jota saadaan myös mm. intialaisissa fiikuspuissa elävien sellakka-hyönteisten (Kerria lacca) muniensa suojaksi erittämästä aineesta. Mm. Järvelän Maalarin aine- ja ammattioppi-kirjan (WSOY 1956) mukaan pienet hyönteiset pistelevät reikiä puiden runkoon ja oksiin ja munivat rei'istä valuneeseen maitoon: Munista kehittyneet toukat elävät muodostuneen kuplan sisällä noin kuukauden ajan. Sitten ne puskevat itsensä ulos jättäen jälkeensä punaista ulostusta, josta raa'an lakan punainen väri. Jokaiinen hyönteinen muniii noin tuhat munaa, joten koko puu on pian hyönteismassan ja erittyneen kumin peitossa. Syksyllä korjaavat alkuasukkaat kertyneen lakan ja pesevät värin poi, puhdistavat, sulattavat sekä kuivaavat sen palmunlehtien päällä ohuiksi levyiksi, jollaisena se tulee kauppaan.

Käytetään mm. kirjelakan, spriilakkojen ja muiden lakkojen sekä vernissojen valmistukseen. Järvelän kirjan mukaan ns. rubiinisellakkaa käytetän ruskean väkiviinalakan valmistukseen. Ennen käytettiin myös äänilevyjen valmistukseen.

[Katso myös: intianlakka, lakkaväri]

Traakinpihka

[kreikka drakon = lohikäärme]

Traakinpihka on tummanpunaista, hajutonta ja mautonta alkoholiin ja eetteriin liukenevaa haurasta hartsia. Käytetään mm. lakkojen ja vernissoiden valmistukseen. Saadaan traakkipuun (Dracaerna draco) runkohaavoista ja rottinkipalmun (Calamus // Daemonodrops Draco) hedelmistä.

Katso: lohikäärmeen veri

Trakantti

[englanti tragacanth]

Saadaan trakanttipuusta (Astragalus gummier). Keltaista kallista vesiliukoista kumia. Käytetään mm. lääketieteellisiin tarkoituksiin.

Muita

Benjamin, Gum Benzoin Kellertävä hartsi, kovaa ja liukenee alkoholiin. Käytetty vernissan valmistamiseen. Siam gum (vaaleanpunainen) on arvostettua.

Burgundy Pitch Kuusen pihkasta valmistettua vernissaa, jota käytettiin 1800-luvulla.

Colophony Hartsi saadaan tärpätin tislaamisen tai pihkan haihduttamisen sivutuotteena. Käytetty vernissan valmistuksessa. Liukenee alkoholiin tai tärpättiin.

Katekuakaasiasta (Acacia catechu) saatavaa lakkaa kutsutaan mm. nimillä japonica, terra Japonica ja gambir.

Urushi, japaninvaha, japaninlakka (lac, japan wax, japanese lacquer, chinese lacquer). Rhus vernicifera ja Rhus succadeae -kasveista saatava japaninvaha on puiden hedelmien paksua nestettä. Liukenee lämpimään alkoholiin. Lue lisää: japaninlakka -sivulta.

Bresiljapuusta (Caesalpinia) valmistettiin myös punaisia lakkavärejä, joita esim. keskiajalla kutsuttiin nimellä verzino.

Muuta

Katso myös:
laque de gaude, laque Robert
lacca caerulea (lakmus), lacca musica (lakmus)
Lakka- ja sinettiohjeita omalla sivullaan